Kritisoin usein kirjojen kansia siitä, että ne ovat rumia tai mitäänsanomattomia, ja sisus saattaa olla todella positiivinen yllätys, jota ei kannen perusteella olisi osannut odottaa. Tässä tapauksessa en kritisoi. Katja Rinkisen Vintagen viemää (WSOY) on juuri niin herkullinen, visuaalinen ja onnistunut, kuin kansi antaa odottaa. Tähän kirjaan tarttuisin satojen kirjojen joukosta pelkän kannen takia. Allekirjoitan Katja Rinkisen elämänfilosofian ja tunnistan kädet, jotka kerta kaikkiaan haluavat tehdä, muokata, näpertää, kaunistaa ja rakentaa. Vintagen viemää on aarre!

Kirja innosti minut myös tuunaamaan vintagetyyliin, ja siitä lisää pian!

Revenneiden housujen paikkaukseen on useita tapoja. Tällä videolla Anu vinkkaa oman tapansa korjata revenneet farkut.

Tässäpä tulee melkoinen vinkki. Isoäitien tai isoisoäitien kaapeista löytyy aarteita... Kellastuneet, kirjaillut lakanat, tahraiset keittiöliinat, rikkoutuneet pöytäliinat, isoisän nenäliinat. Eihän sellaisia saa mihinkään myytyä, eikä niitä enää viitsi käyttääkään, muttei missään nimessä heittää poiskaan. Eikä niitä välttämättä raski edes leikata matonkuteiksi.

Tilkkuverhoiksi muuntuneina liinavatteet saavat uuden elämän ja pysyvät suvussa taas toiset 80 vuotta. Eriväriset valkoiset yhdessä ovat kiehtova yhdistelmä ja valoa vasten erilaiset materiaalitkin saavat aivan uuden ilmeen.

Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä: kotoliving.fi.

Ei se elo ole aina niin vakavaa. Tällä videolla tuunaan valmista Ikean kangaskoria ristipistoin. Lopputulos näkyy kotolivingin sivuilla.
Mukavaa torstain jatkoa sinulle!

Uusimmassa Kotivinkissä kerron tarinoita pienistä viesteistä. Puiset magneettikirjaimet ovat kovassa käytössä myös täällä Kotossa. jääkaapin oveen on helppo jättää pieni viesti tai muistutus.

Graafisemman sisustuksen ystävä maalaa kirjaimensa mustiksi ja lisää joukkoon ehkä muutaman väriläikän. 

Jos haaveilet muhkeasta palmikkoneuleesta, videolla pieni vinkki madaltaa kynnystä ryhtyä toimeen. Hyvää viikon alkua!

Roskaeläimet ovat kuin pieniä taideteoksia. Tässä yksi sellainen kaveri!

Villakirjonta koukuttaa iloisesti. Kauniita kuvioita voi kirjoa miltei mihin vain. Mielessäni pyörii jo visio villakangastakin helman kirjomisesta.

Puolisoni kirppisvillapaidasta repesi kauluksen reunus, ja hän arvioi paidan käyttökelvottomaksi = nakkasi sen roskikseen. Minä dyykkasin salamana täysvillaisen herkkupalan roskaämpäristä ja jupisin, että tästähän saa vielä vaikka mitä, saatpa nähdä.

Leikkasin paidan helmasta pipon ja unilelun, hihoista tuli lapaset, ja vielä jäi materiaalia toiseen leluun ja silppua täytteeksi. Ompelukone surraamaan, sitten koristeet ommellen, kirjoen ja virkaten.

Voi miten tyytyväinen olo, ja mahdottoman pehmeitä asusteita käytettäväksi!