Kun kevät ja hiirenkorvat viimein saapuivat, en meinaa lopettaa siitä hehkuttamista. Vihreys tulee niin vauhdilla, että joka aamu aamutallille mennessä yllättyy, kesä on jo ihan lähellä. Lapset eivät voi käsittää miksi ulos ei tarvitsekaan enää pukea pipoja ja hanskoja.
Olen koulinut jonkin verran taimia kasvimaata ja kasvihuonetta varten, tänään olisi tarkoitus istuttaa muutama rivi perunaa. Minun kasvimaani on pelkkä harrastepuutarha, tuntuu että jos laitan maahan liikaa taimia, en ehdi niitä kuitenkaan hoitaa ja kastella. Niinpä keskityn varmoihin ja hyväksi toteamiini helppohoitoisiin lajeihin. Erilaiset kesäkurpitsat, jättikurpitsa, avomaankurkut, punasipuli, purjo ja sokeriherneet pihalla, kirsikkatomaatti, kurkku, pavut ja salaatit kasvihuoneessa. Tänä vuonna ajattelin kokeilla kahta itselle vieraampaa lajiketta: pensaspaprikan taimet ovat kasvamassa kasvihuonetta varten ja ulos istutan kokeeksi sokerimaissia.
Tomaattien kanssa olen kulkenut pitkän tien. Lapsuudenkodissani ei itse kasvatetuista tomaateista ollut pula. Äiti kasvatti kasvihuoneessa mitä erilaisempia tomaattilajikkeita. Oli pihvitomaatteja, sydäntomaatteja luumutomaatteja, pieniä, suuria ja eri värisiä. Niitä tuli hirveitä määriä ja ne olivat tietenkin älyttömän hyviä. Minä olen sitkeästi koittanut kulkeä äidin jalanjäljissä. Saan aikaiseksi kyllä tomaatteja, mutta ne eivät ehdi kypsyä ennen syksyn tuloa. Kun niitä kypsentää jälkeenpäin pimeässä laatikossa, ei niistä tule niin maukkaita. Ainut mitkä todella siis onnistuvat ovat pienet kirsikkatomaatit, joten ainakin toistaiseksi, niillä mennään…