Jaahas, toivottakaa onnea: lähden tästä päiväkotiin päiväksi. Ei, kyseessä ei ole se, että vaimo laittaa minut pois jaloista muualle hoidettavaksi, vaan ihan juttukeikasta. Saa nähdä, kuinka sitä jaksaa olla ihan pikkuisten kanssa kokonaisen päivän, vanha ihminen.
Vaan ehkäpä lapsista saa energiaa. Luultavasti edessä on ainakin paljon hassuja tilanteita sekä askartelua.
Eniten odotan kuitenkin päiväuniosiota. Toivottavasti se on pitkä.
Ihmettelen, miksei työelämässä ole laajemminkin siirrytty sen kaltaiseen systeemiin. Olisi mitä mainioin järjestelmä, jos keskijohto patistaisi työntekijät aina ruuan jälkeen puolen tunnin torkuille.
Taidanpa osallistua kunnallisvaaleihin tätä asiaa ajaen. Kenties perustan jopa oman puolueen. Sen nimeksi tulee Nukkuvien puolue. Arvelen, että äänivyöry tulee olemaan valtava.
Mutta nyt: kaurapuurolautanen jo Raisiossa odottaa!