Moni meistä 70-luvulla syntyneistä on saanut painaa päänsä elefantin kainaloon.

Norsu, fantti, pitkäkärsä... rakkaalla kankaalla oli monta nimeä.

Itselläni oli sininen Laina Koskelan vuonna 1969 suunnittelema Elefantti-kankaasta tehty pussilakana, ja se takasi parhaat unet ikinä. Loppuvaiheessa kangas oli jo niin pehmeä ja hauras pesusta, että se siirrettiin pehmolelujeni peitoksi. Pitkään se kulki mukana kunnes jossain vaiheessa sitä ei enää ollut, enkä sitä pitkään aikaan kaivannut.

Nyt Elefantti on täällä taas ;), yhtä ihanana ja raikkaana kuin aina. Olen ihan varma, että sen kainalossa nukkuu yhtä hyvin kuin reilu kolmekymmentä vuotta sitten.

" Kaksi pientä elefanttia marssi näin, aurinkoista tietä eteenpäin. Koska matka oli pitkä niin, pyysivät he mukaan yhden toverin... Kolme pientä elefanttia..."

Kuvat Finlayson

Olen lähdössä reissuun, vieraiden ihmisten koteihin ja paikkoihin, joita en ennestään tunne. Jännittää.

Mietityttää paitsi tuliaiset (mitä voi viedä vieraillle ihmisille, joiden ruoka- tahi muitakaan ajatuksia/mielipiteitä ei tunne), mitä pakata kun tiedän, että luvassa on kaiken maailman kinkereitä siellä sun täällä, mutta myös metsässä juoksua, mistä puhutaan kun en tunne ihmisiä, ja miten pärjään vieraiden ihmisten kanssa, itselle tuntemattomassa paikassa?

Matkustaminen kannattaa aina -slogan käy mielessä, kun pohtii yllä mainittuja asioita. Toisaalta joutuu omalle epämukavuusalueelle ja toisaalta tietää, että matkustaminen avartaa aina ja luvassa on paljon hyvää. Takaisin tullaan monta, monta kokemusta rikkaampana. Hui, silti.

Rohkeutta, uusia tilanteita ja uteliaisuutta - niistä on matkalainen tehty, eikö?

Ps. Poimin tähän Ceanniksen ihanan retrolaukun kuvan - nahkalaukku suorastaan huutaa maailman matkaajan nimeä. Sellaista, joka tietää heti mitä tehdä ja osaa olla missä vaan. Sellaisiakin matkailijoita on :).

Otin tänään ison askeleen, melkein loikan kohti kesää ja hankin kangastossut!! Ihanat valkoiset nauhat ja kaunis meren sininen väri - ja ovat muuten pirun hyvät jalassa. Merkki w&g eli Wash and Go, on ennestään tuttu lasten jaloista. Ostin jo vuosia sitten molemmille muksuille näpsäkät kangastossut ja olin jo silloin tyytyväinen hinta-laatusuhteeseen. Ja mikä parasta, kengät voi pestä koneessa 30 asteessa. Toivottavasti nämä jalassa kesä tulee nopeammin ja lämpöä piisaisi :D

Ihan parasta viikonloppuna ovat ihanat aamut ja aamiaiset. Koirat tulevat puskemaan jo seitsemän aikaan ylös, ja kun aamun halipula on saatu tyydytettyä ja kotitossut  kaivettu Guston suusta, suunnistetaan kohti keittiötä. Ekaksi laitan perkolaattorin puksuttamaan, sitten haemme yhdessä aamun lehden. Karvakorville tarjoillaan aamupala  ja sen jälkeen paahdan leivän, otan voin ja hillon pöytään ja kaappaisen vielä maidon kyytiin, ennen kuin istahdan ruokapöydän ääreen. Tyytyväistä hyrinää kuuluu pöydän yllä ja alla.

Nautitaan viikonlopusta! Wuf! Wuf!

Kuva Ferm Living

Olen kerta kaikkisen myyty näille kotimaisille Polkka Jamin julisteille ja keittiöliinoille. Niin raikkaita, runsaita ja silti ihanan simppeleitä. Näistä olisi helppo koota kaunis rykelmä seinälle, vaikka Ikean peruskehyksiin - ja sopisi varmasti niin moderniin kuin perinteisempääkin sisustukseen.

Ja voi mitkä nimet kaunokaisille on annettu;  sirkkalehdet ja lintukoto saavat mielen hyrisemään tyytyväisenä. Kaunista kevättä!

Polkka Jamin nettikaupan löydät sivuilta www.polkkajam.com

Luin mielenkiinnolla jutun slow fashionista Helsingin Sanomien Nyt-liitteestä. Termihän on vähän höpsö, sillä sanaparilla tarkoitetaan vastakohtaa kertakäyttömuodille, elikä pitkäikäisiä ja käyttökelpoisia vaatteita. Mitä sellaiset vaatteet ovat, saattaa joku miettiä. No, itse olen sitä mieltä, että satsaus klassikoihin kannattaa aina. Ne eivät mene koskaan muodista, saattavat vaipua pintamuodin tieltä hetkellisesti unholaan, mutta tekevät aina come-backin. Ja klassikoiden kanssa et mene koskaan metsään.

Tänä keväänä klassikot ovat tehneet tuloaan oikein isosti: on trenssi, tuo kevättakkien kuningatar, on vajaamittaiset sikarihousut kiitos Audrey Hepburn, on klassinen paitapusero, löytyy jakku, raidat tulevat vastaan joka käänteessä ja on nahkalaukut, isoja ostoskassi-mallisia ja naisellisia käsilaukkuja. Unohtamatta pilkkuja, noita muodin moniottelijoita, jotka piristävät vaatteen kuin vaatteen.

Kaikki iättömiä klassikoita, joiden käyttöikä on pitkä ja laadusta riippuen kestäviä. Sellaisille on aina käyttöä.

Ps. Yritin saada tähän liitteeksi pari kuvaa ranskalaisesta näyttelijättärestä Clémence Poésysta, joka pukeutuu minusta ihanan klassisesti, mutta sekoittaen uutta ja vanhaa = mielenkiintoista. Kone vaan ei anna näin tehdä, joten kuvat seuraavalla kerralla. Kaunista pääsiäistä!

Mitä ihmettä naisten laukuissa oikein hillotaan, kysyi epäuskoinen aviomies, kun tuskailin pieneksi jäänyttä kassiani. Oli pakko tehdä inventaario laukun sisällöstä, ja  tässä tulos:

* lompakko

* päivyri

* meikkipussukka

* puhelin

* 2 muistiinpanovihkoa

* hiusharja

* avaimet

* bussikortti

* aurinkolasikotelo

* hanskat

* auton avaimet

* käyntikorttikotelo

* ulkomainen lifestylelehti

* koiran raksupussi

Tämmöisiä siellä hillotaan, että tiedoksi vaan... Enkä varmasti ole ainoa, jolla on käyttöä sellaiselle laukulle, joka kestää arjen kulutusta ja käyttöä, on tilava muttei suuren suuri, ja johon oikeasti mahtuu kaikki, mitä mukana pitää kuljettaa - ja näyttää vielä hyvältä. 

Ps. Toivottavasti ensi viikolla ilmestyvästä Kotivinkin takki- ja laukkujutusta on teille hyötyä. Jutussa esitellään monenmoisia laukkuja moneen tyyliin ja tarpeeseen. Ihan kaikki laukkuehdokkaat eivät juttuun mahtuneet, joten tässä vielä muutama hyväksi mietitty ehdokas.

Ekopuuvillakassi 29,95 e.

La Redouten kangaskassi 29,90 e.

Klassinen nahkalaukku 139 e.

La Redouten nuorekas kangaslaukku harmaana 29,90 e.

Tilava kangaskassi 59,95 e.

Kuvien laukut saatavilla mm. www.ellos.fi

Voiko romantiikkaa olla liikaa? Missä menee romantiikan ja sokeriähkyn raja? Ja jos romantiikkaa on liikaa, mitä tapahtuu?

Nämä kuvat ovat Boråstapeterin Vintage-tapettimalliston uutuuksista. Innoittajana on toiminut shabby chic -sisustustyyli, eli kuluneet ja haalistuneet pinnat, kukkakuosit ja pitsit.  Värimaailma on valkoinen ja pastellinen, ripauksella ruskeaa ja beigeä. Romanttista, kyllä. Naisellista, kyllä. Mutta yhdistämällä vanhaa ja uutta, syntyy sopiva potpurri - ainakin omaan makuuni.

Oi, tykkään.

Värisilmä (09) 849 141.

Olen jo tovin etsinyt arkeen ja töihin sopivaa laukkua, johon mahtuisi yhtä sun toista, ja joka kulkisi kädessä ja olalla. Riemu olikin rajaton, kun löysin ihanan laukun, kauniin konjakin sävyisen, simppelin mutta naisellisen, kaikella tapaa juuri sopivan. Ainoastaan laukun pinta ihmetytti... näytti nahalta mutta tuntui kovin elottomalta. Halpa hintakin mietitytti vaikka myyjä väitti kiven kovaan, että kyseessä on aito nahkalaukku.

No, kaivettuani aikani, löysin tuotelapun, joka kertoi päällisen olevan 100 % POLYURETAANIA!!!! Hetken kesti tajuta, että kyse on samasta tuotteesta, jota käytetään mm. rakentamiseen, eristämiseen, autoihin jne.

Mitä ihmettä? Oli pakko kysyä viisaammilta. Kotimaisen Lumi-tuotemerkin avustava suunnittelija Grace osasi kertoa, mistä on kyse. 

Gracen mukaan tämä polyuretaani on erityisesti halpaketjujen suosiossa oleva synteettinen materiaali. Eli polyuretaani on niin sanottua tekonahkaa, lyhenne siis PU. Kuten kaikissa materiaaleissa, polyuretaanin laatu ratkaisee sen, miten se kestää kulumista ja käyttöä. Esimerkiksi halpaketjun käyttämä polyuretaani on varmasti huonompi laatuista/halvempaa kuin high end -brändin käyttämä polyuretaani. Suomen sääolosuhteissa polyuretaanista valmistettu laukku saattaa halkeilla pakkasilla. Polyuretaani ei maadu (vrt muovi), mutta sitä voidaan kierrättää. 

En omista yhtään polyuretaanista valmistettua laukkua, joten käyttökokemuksia ei ole. Vaikea siis sanoa, miltä PU tuntuu arkisessa käytössä, mutta nahkalaukuista on kokemusta parikymmentä vuotta. On laukkuja, joita olen hoitanut tunnollisesti, ja laukkuja jotka ovat saaneet ikääntyä luomusti. Yhtä kaikki, jokainen on käyttökelpoinen edelleen, osa jopa paremman näköisiä ja tuntuisia kuin uutena. Nahka ikääntyy kauniisti ja kestää kulutusta. Maksaa tokí enemmän kuin keinonahkainen, mutta säilyy mummilta äidille ja äidiltä tyttärelle. Sellaisista laukuista minä pidän!

Voi miten onnelliseksi sitä tulee kukkakimpusta... ja auringon paisteesta. Kevät.