Suomalainen kaipaa maalle

11-06-07 19:48

Yhä useampi suomalainen haluaisi asua maaseudulla, koska kokee, että maalla piilee hyvä elämä. Arjen realiteettien vuoksi tämä ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista. Elämään haetaan maaseutua esimerkiksi monipaikka-asumisella, josta kesämökkeily on hyvä esimerkki.

Maaseutu ei ole vain paikka, se on myös mielenmaisema. Kulutussosiologi Riitta Nieminen-Sundellin mukaan kaupungistuminen lienee saavuttanut lakipisteensä ainakin asenteissa.

Jo neljä kymmenestä suomalaisesta kokee itsensä yhtä aikaa sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi. Tämä niin sanottu kaksoisidentiteetti on leimallista erityisesti kaupunkilaisille: kaupungissa asuvat hyväksyvät maalaisuuden helpommin osaksi identiteettiään kuin maalla asuvat kaupunkilaisuuden.

Tilaa asunnon ympärille

Maallemuuton suunnittelu on nyt trendikästä puuhaa nuorten aikuisten keskuudessa. Maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo, että kaupunkien läheinen maaseutu on tällä hetkellä kaikkein halutuin asuinpaikka.

– Se on tilastollisesti myös kaikkein hyvinvoivinta seutua, sillä siellä on eniten työikäistä väestöä, mutta vähiten pitkäaikaistyöttömyyttä ja mielenterveysongelmia.
Muuttoliike maalta kaupunkiin väheni jo 1990-luvulla syvimmän laman aikaan, sillä kaupungissa ei nähty entisen kaltaista potentiaalia. Maalle jäätiin muun muassa alhaisempien elinkustannusten vuoksi. 2000-luvulla kehitys on jatkunut samansuuntaisena.

– Kun elintaso nousi sotien jälkeisessä Suomessa, katon alle haettiin lisää neliöitä. Nyt tilaa halutaan ennen kaikkea asunnon ympärille. Esimerkiksi puutarhan hoito on monelle tärkeää, Vihinen sanoo.

Suuren väestönkasvun maissa muuttoliike etenee edelleen maalta kaupunkiin, mutta väljemmille vesille hakeutumisen trendi on nähtävillä myös muissa kehittyneissä maissa.

– Jos ihmisillä kehittyneissä maissa on varaa asua väljemmin, he tekevät sen mielellään.

Vihisen mukaan tällä hetkellä on yhä trendikkäämpää nauttia aineettomista asioista, jolloin elintaso näkyy esimerkiksi luonnonläheisyytenä. Yhä useammat kokevat, että hyvinvointi saavutetaan sisäisen kehityksen myötä.

Kenelle maaseutu sopii asuinpaikaksi? Kaipaatko sinä maalle?