Kaikkien aikojen joulu

Vintagejoulukoristeet

Jaa

Joskus viaton muovilaatikko voi tulvauttaa aikamoisen tunneryöpyn. Jälkikäteen sitä on edes vaikea selittää.

Olin muutama viikko sitten kesämökillämme, ja tiesin kyllä, että sinne oli säilötty lapsuuteni aikaisia ja sitä vanhempia joulukoristeita. En vain oikein koskaan ollut tutkinut laatikoita aikuisena. Enkä oikein edes tiennyt mitä niistä löytäisin.

Muistoissani oli, että lapsuudessani meillä ripustettiin kuuseen lasikäpyjä ja lasipalloja, enkelikiiltokuvalla varustettuja kiiltäväpaperisia kuusenkaramelleja (joissa muuten oli huijaukseksi puupala sisällä, eikä mitään suklaata, höh), lamettanauhaa ja kuusenkynttilöiden nipistinjalat, joissa yksikään kynttilä ei pysynyt suorassa hetkeäkään. Ei siis kovin paljoa, mutta jotakin, jolla pienen kimmellyksen sai aikaiseksi.

Muutamaan kenkälaatikkoon pakatuista vuosikertakuusenkoristeista löysin lamettanauhat, mutta osa niistä edusti tuoreempaa aikakautta. 1950-luvun enkelikello oli säilynyt pakkauksessaan, ja sehän sai nieleskelemään, voih. Jokunen hieman rikkinäinen lasikoriste, hmm, mitenhän nämäkin ovat hajonneet? Ja sitten sekalainen kokoelma erilaisia itse tai sukulaistätien tekemiä koristeita. Kuusenkaramellit oli ilmeisesti laitettu roskiin.

Muistikuvat ja lopputulos eivät aivan kohdanneet.

Mutta ehkä yksi hauskimmista löydöistä oli tämä pakkaus: aitoa DDR-henkeä joulukuusen sähkökynttilöissä! Ilmiselvästi ne on tehty kestämään, koska ne olivat kuin uudet. Vintagea, jonka valmistusmaakin on hävinnyt maailmankartalta.

Mitä sinä muistat lapsuutesi joulukoristeista?

Jaa

Kommentit (3)

Minä muistan kuusenkoristelaatikon TUOKSUN, kun kannen avasi. Se tuoksui joululta, ilolta, odotukselta ja lämmöltä! Koristeista on jäänyt mieleeni parhaiten kuusenpallot, joissa oli lumikidekuvioita, palloja oli monen värisiä. Toki myös ne enkelikiiltokuvin koristellut kuusenkaramellit mummulan kuusessa. Sähkökynttilät tulivat kuvaan jonakin lapsuuteni jouluna ja mielestäni rumat johdot pilasivat koko kuusen. Entisiä kuusenkynttiläjalkoja on itselläni vielä tallella ja jopa muutama kiiltopaperiin kääritty mutteri, joita sidottiin painoiksi pitämään kynttilät suorassa. Myös paperiset joulukuvat joita kiinnitettiin nuppineuloilla tapetteihin olivat kova juttu, tontut ja possut samassa kelkassa mäkeä laskemassa. Nykyiset koristeet eivät herätä mitään tunteita, vanhat sitäkin enemmän!
Hei Liina, totta, tuoksu on yksi vahvimmista muistoja herättävistä asioista. Kunpa muistojen tuoksut saisikin säilöttyä niin, etteivät ne katoaisi.
Meillä oli kuusessa 1970-luvulla itse tehdyt olkikoristeet, oikeat kynttilät ja palloina oikeat omenat. Omenat valittiin tarkasti niin että olivat oikein joulunpunaiset, ne kiillotettiin ruokaöljyllä ja laitettiin kuuseen roikkumaan mustalla karhunlangalla. Alaspainettuihin oksiin sai sitten tukevammin kiinni kynttilänjalat. Kynttilät vaihtuivat sähkökynttilöihin siinä vaiheessa kun kuvioihin tuli lastenlapsia, oli turvallisempaa tietysti ja äitikin huomasi, että kiva kun kuusessa voi olla valot koko ajan eikä vain muutaman kerran.