Olgan kotona

Heinästressielämää

Jaa

 

Ihan pakko vähän tilittää säästä. Ei silti että kaipaisin helteitä, en oikeastaan, tällainen viileä kesäilma on mitä parhain ilma touhuta pihalla ja ratsastaa kun ei ole liian kuuma. Eli ilma sinänsä kelpaa, eikä sadekaan minua oikein haittaa, mutta kun heinähommia se haittaa. Meiltä meni se kesän toistaiseksi ainoa hellepätkä puoliksi ohise koska olimme kuvausmatkalla silloin, joten sinä hetkenä kun kaikki muut tuntuivat tekevän heinänsä valmiiksi, me vitsailimme että ”näinköhän tässä on kesän ainoat helteet ja meidän heinämme jäävät nyt tekemättä.”

Se oli hauskaa silloin, mutta ei ole enää. Aamuni alkaa ja iltani päättyy siihen että kyttään puhelimestani eri sää- ja sädekäyriä. Tuukka katsoo joltain muulta sääsivustolta samaa ja sitten vertaillaan ja analysoidaan. ...Jos keskiviikkona ei sada ja loppuviikosta paistaa, niin sitten niitetään jne. Tämä spekulaatio jatkuu viikosta toiseen ja stressi senkun kasvaa ja pitenee. Analysoimme toki myös heinän kasvua ja kylmän sään vaikutusta tulevan heinän laatuun. Riskit ovat siis tiedossa, jännää on ja elämässä piisaa sisältöä.

Tiedän hyvin että meidän maailmamme, eikä edes minun pieni talliyritykseni kaadu siitä jos heinät jäävät vaikka kokonaan korjaamatta. On myös ollut leppoisaa vaan olla (ja analysoida), tuleepahan levättyä ja myös siivottua taloa, koska joutuu olemaan tavallista kesää enemmän sisällä. Ja niin se vain on, että kunnon heinästressi kuuluu kesään. Jatkamme siis edelleen säätietojen kyttäämistä. Ensi viikolle on luvattu aurinkoisia päiviä, pysymme toiveikkaina. Pakko vielä sanoa että en kadehdi oikeita maanviljelijöitä, heillä kun isoon osaan oman työn onnistumisesta vaikuttaa vanha kunnon työkaveri, sää. Sen työpanokseen kun pystyy yllättävän vähän itse vaikuttamaan.

Dalmatialaisemme Dedo pääsi muuten alkuviikosta viimeinkin kasvaimen poistoleikkaukseen ja nyt se törmäilee ovenpieliin ja meidän jalkoihimme sen kaulasuojuksensa kanssa. Huvittavinta on, että hevoset pelkäävät tätä Dedon kauluria ihan älyttömästi. Alkaa hirveä tuijotus, pöhinä ja poukkoilu aina kun pilkullinen potilas kulkee ohitse. Koira avaruudesta?

Jaa

Kommentit (5)

Hei, toivotaan, että saisitte hyvät heinäsäät.Sitä stressaa monesti juuri sään takia, vaikka siihen ei voi itse vaikuttaa.Itse stressaan koska pääsee poimimaan mansikoita, koska mustikat kypsyvät, että saa satoa pakkaseen talven varalle..kun lomakin loppuu kohta...kun osaisi ottaa asiat iisisti...enää ei onneksi odota helteitä päästäkseen ottamaan aurinkoa, väriä saa purkista turvallisesti :)Pikaista toipumista koiruudelle! Jiudutteko ostamaan heinää vai riittääkö oma sato talven yli?
Kiva lukea kun maanviljelijöitä ajatellaan ymmärtäväisesti :) Meidänkin heinät odottaa aurinkoa ja tuulta, mutta jo kaadettuna. Näyttää pahasti jo siltä, ettei niistä ole syötäväksi kuin metsäneläimille. Onneksi meidän kotitilalla on enää kaksi lammasta, joten pärjätään ilmankin omia heiniä. Saisi se aurinko hieman paistaa, että tarkenisi käyttää varvastossuja! :D
Hyvää nimipäivää Olga. :)
hassu kysymys olgalle. saatko jokaisesta kommentista ns. boonukset kotivinkiltä.
Voi Olga, anteeksi kun unohdin nimipäiväsi. Mutta onnea oikein olan takaa ja paljon näin jälkeenpäin. Tämä sadesää ja naistenviikko on sekoittanut ajatukset ja aiheuttanut unohduksen. Yleensä onnittelen ystäviäni nimipäivisin, sillä nimihän kulkee meidän mukanamme 24/7 ja 365 päivää vuodessa.Kun taas syntymäpäivä on VAIN kerran vuodessa - näin vanhemmiten ONNEKSI ! Miehelläni on huomenna toisen nimen nimipäivä eli Jaakon päivä. Täytin juuri täytskärin valmiiksi ja huomenna sitten "koristellaan" kermavaahdolla ja tuoreilla mansikoilla. Veljen perhe ja ystäviämme tulevat tietysti katsomaan kun Jaska heittää ison l ä m p i m ä n kiven järveen ja tästä se sitten kesä alkaa...usko pois ! Hyvää heinäkuun viimeistä viikkoa samoin kuin alkavaa elokuuta.