Olgan kotona

Järki, tunne ja alpakka

Jaa

Olen tällä viikolla kyseenalaistanut monta asiaa. Onko järkevää asua täällä, pitää noin paljon hevosia, tehdä niin paljon fyysistä työtä että on koko ajan ihan poikki? Kun ajaa Mäntyharjulle ja hevonen tyssää seitsemännelle esteelle (Elho ei ollut hyppytuulella) ja tulee hylätyksi kilpailusta, miettii myös, onko kilparatsastuksessa mitään järkeä.

En myöskään tiedä onko järkevää pyöriä joka päivä tunnin verran iltahämärällä kasvimaalla kastelemassa, kun tuntuu että meille vähempikin rehumäärä riittäisi. (Minua muuten edelleen ärsyttää lampaiden syömät maissin taimet! Rosita-lehmän talloman mangoldipenkin sain onneksi yllättävän hyvin pelastettua.)

Kaiken tämän keskelle meille tuli kokeiluun alpakka. Ihan “vahingossa”, monen sattuman kautta, meillä oleilee nyt hassun näköinen, pitkäkaulainen otus. Kaikki kysyvät heti, että miten se on yksin, eiväthän ne viihdy yksin, laumaeläimiä kun ovat?  Tämä kyseinen tyyppi, nimeltään Kasimir, ei oikein alpakkalaumaan sopeutunut ja siksi kokeilemme josko viihtyisi meillä. Oikein tiedusteltiin joltain alpakka-gurultakin ja hän kehotti ainakin kokeilemaan, jos kerta on muuta eläinseuraa tarjolla. Alpakoiden luonteet ovat kuulemma niin yksilöllisiä, että joku voi sopeutua ja toinen ei. Kasimir majailee nyt Rositan ja pässien kanssa vierekkäin, mutta se tuntuu olevan myös todella kiinnostunut Kingo-aasista. Kunhan Kasimir on kunnolla asettunut taloksi ja tyypit ovat saaneet tutustua toisiinsa aidan läpi, meillä on aikomuksissa purkaa väliaita. Saa nähdä miten tämän eläimen kanssa käy, avoimin mielin tässä tutustutaan. Kasimirilla on Terapia-alpakan sertifikaatti, mutta olemme kovasti tässä pohtineet , kun ei alpakat kuulemma ole samalla lailla kesyjä kuin vaikka lampaat ovat, että miten hän sitä terapiahommaansa oikein hoitaa? Ilmeisesti tarjoilee iloa silmälle. Ja se ei kyllä ole ihme, sen verran koominen tapaus tuollainen totinen pitkäkaula on.

Ja siitä kyseenalaistamisesta vielä. Onhan tämä ihan hullua elämää, mutta olkoon. Niin kauan kun mieli on iloinen ja aamulla on kiva herätä, näin jatketaan. 

(Pyydän anteeksi hämäriä kuvia, muistin kuvata Kasimiria vasta kasvimaan kastelun jälkeen...)

Jaa

Kommentit (18)

Voi Olga, samoja fiiliksiä on varmasti kaikilla maatalon asukkailla. Tsemppiä sun arkeen, joka on todella erilaista meidän kaupunkilaisten näkökulmasta. <3 P.s Lohduttaako, että hypistelin tänään sun kirjaasi ostoaikeissa, mutta kesälomarahojen puutteessa jouduin lykkäämään ostosta ensi tilipäivään. :( Ja hei, Kasimirille terkkuja ja toivottavasti se sopeutuu uuteen laumaansa. Viis roduista ja lajeista. :)
Kuitenkin pieniä ilon ja onnen hetkiä "epätoivon" keskellä. Jaksamista arkeen ja voi ihana Kasimir <3
Meillä on lypsykarjatila ja haaveilin alpakoista lemmikeiksi. Meille eläinlääkäri pelotteli, että lasmaeläimet saattaa kantaa liiseläintä, joka aiheuttaa luomistautia naudoille. Yritin Eviran sivuilta selvittää asiaa, mutta jäi vähän epäselväksi. Kysyin yhdeltä alpakka-kasvattajaltakin viime viikolla ja hän oli myös sitä mieltä, että kannattaa pitää alpakat ja naudat erillään. Tämä tuli mieleeni, kun kerroit että teilläkin on Rositan kanssa yhdessä. Mutta sinä varmaan oletkin jo asiaa tutkinut... :)
...laamaeläin ja loiseläin piti kirjoittaa.. Ääh nämä puhelimen näppäimet!!! ;)
Tuosta terapia-alpakasta muistan joskus kuulleeni, että se soveltuu terapiaeläimeksi siinä missä hevonenkin. Muistelen, että jossain siellä etelässä olisi joku toimintaterapeutti, joka tekee toimintaterapiaa laamojen kanssa. Teillähän olisi jo melkoinen eläinten joukko terapiakäyttöön. Sopiva terapeutti vain etsintään ;) Tarvetta ja kysyntää nyky-Suomessa varmasti on.
niin olga, harrastuksistasi sen verran ja myös puutarhanhoidosta, niin hauskaa kun se onkin. muista tämä hiukka sinua vanhemman(67v)neuvo ei ole pakko noudattaa. ÄLÄ AJA ITSEÄSI JA PERHETTÄSI NS. PIIPPUUN KOHTUUS KAIKESSA. OLISKOHAN SE VAPAA AIKAKIN JOSKUS MUKAVAA. sitä jaksaa kun on sinun ikaisesi, mutta muista minkä ns. hinnan voit maksaa koko jutusta.
Kiitos Leena, yritän muistaa levätäkin välillä!
Sullahan alkaa olla ihan mahtava mahdollisuus alkaa pitää kotieläinpihaa siellä. Lipun hintaan sisältyy laaman-terapia istuntokin samalla. Melko veikeen näköinen otus :)sisustus
no niinpä... :D
Työtä varmasti loputtomiin, mutta... elätte aika monen unelmaa, ihan satua. Suunnaton onni jo se, että vierellä on kumppani, joka haluaa samoja asioita. Varmastikin joskus vuosien päästä tarkastellen, lasten ollessa jo maailmalla, elämänne parasta aikaa on ollut tämä :)
Kiitos Elina, uskon että asia on juuri näin! <3
Sinun blogiasi on kiva lukea. Kiitos siitä! Olen kokkaillut ahkerasti kirjastasi ja kaikki ohjeet ovat onnistuneet ja saaneet hyvän vastaanoton perheessämme. Kiinnostaisi kuulla lisää teidän ruokailutottumuksista. Mitä syötte aamiaisella ja iltapalalla? Jos niihinkin saisi vähän vaihtelua ;)
Aamiaisella lapset useinmiten haluavat muroja (Talk muru tai maissihiutaleita) mantelimaidon kanssa. Lisäksi on tuoremehua, hedelmiä ja pähkinöitä. Puuroa meillä syödään useinmiten vasta lounaalla. Iltapala on lähes aina sama: kaakaota ja leipää. Kaakao tehdään tummasta kaakaojauheesta, intiaanisokerista, kiehuvasta vedestä ja maidosta. Lempparileipänä näkkäriä, voita, juustoa, salattia ja kurkkua. Lapset kun johonkin tykästyvät niin rutiineilla mennään. Viikonloppuisin teen usein iltapalaksi myös marjarahkaa.
No mut Kasimirhan on ihan kurko! Niin tiukka ilme ja olemus hänellä, että väkisinkin naurattaa :))
No niin on! ja edelleen joka päivä jaksaa mua naurattaa tuolla olemuksellaan!
Jotenkin minusta tuntuu, että itselläni oli samanlainen hymyn kare kuin Kasimirilla kun palasin lomalta takaisin töihin, jäykän hilpeä :) Jos luet tämän Olga niin voisitko kertoa mitä oliiviöljyä käytät resepteissäsi? Etsin hyvää merkkiä, mutta kokemusta ei juuri ole. Kiitos kasvisruokakirjastasi, olen nyt vuoden päivät käyttänyt sitä melko säännöllisesti. Milloin pullakirjasi mahdollisesti ilmestyy? Odotan sitä jo innolla, raukeita kesäiltoja maatalon kiireistä huolimatta!
Moi Suvi! Minä en käytä mitään tiettyä oliiviöljyä, vaan oikeastaan tosi monia eri merkkejä, mitä kaupassa sattuu käteen tarttumaan. Ostan yleensä neitsytoliiviöljyä ja en ihan sitä halvinta, ns. paremmat öljyt maistuvat vähemmän läpi kun niitä käyttää leivonnassa, vaikka sämpylöissä. :)
Voi ei kuinka ihana Kasimir ja muutkin eläimet toki.Kunpa jokin päivä saisin toteutettua elämän maalla eläinten parissa.Kaikkea hyvää teille ja kiitos mukavasta blogista!!