Olgan kotona

Joulukuu!

Jaa


Joulukuu lähti äänekkäästi käyntiin kun Hilma purki pettymystään siitä ettei joulukalenterista todella avata kun vain yksi luukku päivässä. Tänään neljäs luukku avautui jo ilman itkuja, tyttö vain kulki perässä muutaman minuutin ja pyysi lisää suklaata. Monen mielestä noin pienille lapsille suklaakalenterit ovat ihan liikaa, mutta minä haluan itsekin syödä suklaata joulua odotellessa ja olisi tylsää rajata sama perinne lapsilta.
Lunta odotetaan edelleen kovasti. Tytöillä on liuta suunnitelmia mitä kaikkea lumesta sitten tehdään kun sitä viimein tulee. Lumienkeleitä, lumiukkoja, lumihevoset kaikille ja lumilinna ovat ainakin listalla, ei minua ne joululahjalistat kauhistuta vaan nuo tulevat lumiveistostyöt!
Makeasta puheen ollen, kuvassa on intiaanisokerista tehtyjä marenkeja, tehtiin niitä tyttöjen kanssa kun leivinuuni oli sopivan miedon lämmin siihen hommaan. Verrattuna tutumpiin valkoisiin marenkeihin maku on vähän erilainen, siitä tulee mieleen mieto lakritsin aromi.
 

Jaa

Kommentit (6)

Oi, onpa herkullisen näköisiä! Jaatko meille myös reseptin joskus? Mitä tulee suklaakalentereihin, niin minun mielestäni ne ovat niitä ainoita oikeita. :) Ja koitan joka aamu työntää huonon omatuntoni syrjään, kun lapset aukovat kalenteriluukkujaan ja ovat hetken kuluttua suun ympärykset suklaassa. Lumi olisi kyllä tervetullutta, edes sen verran, että tulisi valoisampaa. Muuten en sitä niin kaipaa, kesäihminen kun olen. Minulle sopisi elää maaliskuusta elokuuhun ja siitä taas suoraan maaliskuuhun... :)
No on tytöillä suunnitelmat lumen suhteen;D ja noi marengit näyttää herkullisilta. Voisko sitä joskus tulla sun herkkuja maistelee kahvin kera??;)
Voi Hilmuska...ihana ja se vasta epää ois jos isommilla siskoilla ois ja hällä ei :) Mä oon kuullu että toi Joulukuu on muissakin taloissa inan raivareilla alkanu...No lumihommat ja linnat oli parasta talvessa :)
Hei, nyt rohkenen vihdoinkin kysymään, mutta katsoin Kotoa,tossa yksi päivä ja mietin miten paljon Anu ja Sinä näytätte samoilta, joten oletteko mitään sukua? :) Hyvää joulun odotusta
Mä taidan ottaa suklaakalenterin käyttöön ympäri vuoden. Kiireisinä päivähoitoaamuina lapset nousee valon nopeudella peittojensa alta,kun katalaa aikuisen oveluutta käyttäen herättää lapsensa kuiskaamalla korvaan: "Tuutko avaamaan joulukalenterin luukun?" On toiminu tähän mennessä jokaisena unisena aamuna. Sitä tuntee itsensä ihan Kelju K. Kojootiksi. :) Nätin näköisiä marenkeja Olgalla ja tytöillä!
Juu, et ole ainut joka epäilee minua ja Anua sukulaisiksi, onpa minua luultu joskus Anuksi ja myös toisinpäin! Mutta siis ei, emme ole sukua, ystäviä kyllä.