Olgan kotona

Kuraa ja laiskoja ratsastajia.

Jaa

 

Lätäkköaika. Olen kaivanut lasten kurahousut kaapista. Hilmassa on tapahtunut viime syksyyn nähden huomattavaa kehitystä, hän nimittäin pukee housut jalkaansa mielellään. Torstikin on innostunut ulkoilusta niin, että on vähän kuin koko ajan ulos menossa. Jos hän pääsee livahtamaan ulkoeteiseen asti, vaikkapa koirien perässä, protestoi tyyppi hyvinkin äänekkäästi mikäli minä kannan hänet pois sieltä. Kun Torsti sitten ulkoilee, on poika vähän väliä nenällään jossain kuravellissä, mutta aina vaan tyytyväisenä, onhan se ulkoilua se kenollaankin ulkoilu. Myös tallihommista Torsti tykkää, tai ainakin tallin lukuisista vesiämpäreistä, lopun arvaattekin.

Koirat on kurassa, lapset on kurassa ja enää ei voi kantaa puita kengät jalassa sisään asti. Silti tämä kaikki on positiivista, koska nyt on kevät.

Hevosten liikuttaminen on joinain päivinä pieni stressitekijä. Ainakin Woodyn luonteisella hevosella vapaapäivät eivät tee harrastuksesta yhtään rentouttavampaa. Heppa kerää itseensä herkästi pöllöä säikkyvirtaa ja sitten taas testataan kuinka on Olgalla refleksit kunnossa ja tasapaino hallussa. Ratsastus on mukavaa, koukuttavaa ja vaikka mitä, mutta kovin aikaa vievää eikä jokapäivä vain yksinkertaisesti ehdi selkään. Meidän tallilla laiska päivä tarkoittaa hevosten irtojuoksutusta. Se on nopea tapa liikuttaa hepoista ylimääräinen liikkumistarve pois, hyvää vaihtelua kaikille ja kivaa katseltavaa. Tänään ystäväni Mari ja hänen hevosensa Iita pitivät minulle ja Woodylle seuraa kentällä. rapa roiskui sielläkin, sillä nyt on kevät.

Jaa

Kommentit (9)

Voi Olga. :) Olen nyt lomallani "herännyt" katsomaan televisiosta (laiska viettää lomalla aikaansa sohvalla, eikä tuolla ulkona auringossa) neloselta tulevia Olgan kotona- jaksoja. Olen ihan rakastunut siihen idylliin, minkä ohjelma luo (ja valitettavasti tiedän, että on osaltaan luotua, ei ehkä ihan täysin todenmukainen) ja itsekin maalla asuvana toivoisin voivani luoda omille lapsilleni parhaan mahdollisen kasvuympäristön ja terveellisen elämäntavan. Tästä päivästä alkaen olen vannoutunut blogisi lukija. Kiitos Olga, kun olet tullut osaksi elämääni!
Moi venla ja tervetuloa mukaan lukemaan juttujani! Koitan kovasti täällä valottaa myös sitä toista puolta, ettei maalaiselämä ole pelkkää idylliä ja auringossa paljain jaloin juoksemista. (viitaten ohjelman "idylliin" :) Lapsille se tosin näyttäytyäkin sellaisena, ainakin kesällä, mutta aikuisille tässä elämässä on monenlaisia haasteita! Kiva kun olet katsonut ohjelmaa, hyvää kevättä! Olga
Kiitos samoin! Oikein mukavaa kevättä Marttilaan teille kaikille! Toisaalta sitä aina toivoo, että elämä voisi itselle aikuisenakin (eikä vaan lapselle) olla mahdollisimman paljon sitä "paljain jaloin juoksemista", sitä hetkestä nauttimista. :) Siihen ainakin on minulla pyrkimys ja ohjelmasi antaa minulle voimaa siihen. =D Kiitos!
Aika kurainen hauva.. Mut taatusti onnellinen, kun saa aina vapaana hömpötellä pitkin pihaa :) Kiitos tästä parhaasta blogista. Aina myös kivoja kuvia, jotka jo yksistään kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. ♥
Hevosen pöllövirta on niin tuttua. Meillä säikytään liikojen vapaiden jälkeen kaikkea ja takapääkin lentää ansiokkaasti. Oma rentoutuminen vaatii välillä melkoista psyykkausta. Mutta onhan se hyvä, että on hepallakin intoa, kuka sitä pystyyn kuollutta jaksaisikaan. Vaikka olis se ehkä turvallisempi vaihtoehto ;)
Ai kun lohduttavaa nähdä jonkun muunkin koira rapakunnossa. Kävinkin sitten saman tien ajamassa koneella oman puudelin valtavat talvivillat jaloista, kun tulee toinen hoitoon, niin saavat juosta tuossa kurapihalla, joka on aivan lillinkiä. Tuo on sitten söpön näköinen tuo kurajalka. Olen kyllä mielestäni lukenut kaikki blogi-kirjoituksesi ja muutkin kirjoitukset mitä netistä löytänyt, mutta en muista koskaan kuulleeni, että mistä nämä koirat ovat? Ainakin tämän jutun kaveri näyttää vähän sekarotuiselta. Onko ne tulleet teille pentuina, vai mikä niiden tarina on? Itse tällaisena eläinsuojelufanaatikkona en enää koskaan "osta" mitään kaupallisesti tuotettua pentua, vaan otan ainoastaan rescue-koiria, ja nyt niitä on kaksi kappaletta, toinen Venäjältä ja toinen Espanjasta. Ja tämä jälkimmäinen oli jo 8-vuotias tullessaan, ja nyt yli 10v. Niissä sinun ohjelmissa nuo teidän koirat näyttivät niin rauhallisilta ja rennoilta ja totta kai tyytyväisiltä :) Olisi kiva kuulla niistä enemmän. Kyllä niistäkin taitaa virtaa löytyä, ei luulisi muuten saavan itseään mahaansa myöden nuin kuraiseksi :)
Hei Olga, voisit joskus kirjoitella teidän koirista! Olisi kiva kuulla minkälaisia persoonia ovat.
Niin kaunis tuo alin kuva! Koiristakin olisi kiva lukea :)
Hieno kuvasarja hevosten kevätriehakkuudesta. Oikein rupesi itsekin keinumaan menon tahtiin vanhana hevoshulluna ;)