Olgan kotona

Leopardeja Iitissä!

Jaa

Kun asuin Helsingissä, ostin paljon enemmän vaatteita kun mitä täällä asuessa. Ostoshoukutukset ovat yksinkertaisesti riittävän kaukana, ei tule turhia shoppailtua. Viikko sitten minulle tuli pitkästä aikaa sellainen olo, ettei minulla ole mitään vatteita. Vetäisin vaatekaapin hyllyiltä kaikki lattialle ja aloin siivoamaan. Tuloksena 2 kassillista ylimääräisiä vaatteita (osan annoin kaverille ja osan vein kierrätyslaatikkoon) ja ajatus, että minulla on ihan tarpeeksi vaatteita.  Eikä ole muuten ensimmäinen kerta kun käytän tuota kikkaa ostosintoiluun ja aina toimii.

Lapsien kohdalla päätin kerrankin repäistä, ja niinpä vietiin Tuukan kanssa lapset ostoksille. Tuukka meni Torstin kanssa kirjakauppaan ja minä ja tytöt menimme vaatekauppaan. Kaupassa oli vastassa tuttu ongelma: Tytöt halusivat (minun mielestäni) niitä kaikkein mauttomampia vaatteita ja minä yritin puhua ympäri ostamaan niitä (minun mielestäni) tyylikkäitä. Aikamme neuvoteltiin ja Hilma kysyi, ”Äiti minkä vaatteen ostaminen tekis sut eniten iloiseksi?”

Tajusin että on äivän pöljää ottaa lapset mukaan, jos kerta haluan itse päättää kaiken mitä ostetaan. Sanoin siis muutaman prinsessahirvityksen kohdalla jyrkän ei:n ja lopuista tytöt saivat valita itselleen muutaman ihanuuden. Tässä tulos: meillä pyörii nyt sitten tästä edespäin onnellisia neitejä leopardiliiveissä. Ensimmäisenä yönä, kun lapset olivat nukahtaneet, menin korjaamaan peittoja lastenhuoneeseen. Eikä tarvinnutkaan liikoja peitellä, yöpukujen päällä kun lämmittivät ihanan pörröiset, 100% tekokuituiset leopardiliivit.

Jaa

Kommentit (12)

Ihanat tytöt ja liivit! :) Itsellä on ollut tuossa vaateasiassa kasvun paikka. Meni kauan käsittää, ettei se oma tyttö ole äidin pieni nukke jota saa pukea, vaan pieni ihminen jolla on oma maku ja mieltymykset. Tyttöni on todella tarkaa siitä mitä haluaa päällensä laittaa, eikä auta kiristys eikä lahjominen, jos vaate ei miellytä. Itse tykkäisin pukea tyttäreni moniin eri väreihin, mutta neidin lempiväri on pinkki, ja mielellään heppa-kuosilla. Tähän on ollut tyytyminen, vaikka välillä kirpaisee, kun ne minun hankkimani ihanuudet jäävät kaappiin. Toki katson että vaatteet ovat käytännöllisiä jne. mutta siinä suhteessa ei ole onneksi ongelmia, koska tyttö ei ole prinsessa-tyyppiä. Toisaalta ymmärrän häntä, koska en minäkään pitäisi, jos joku muu sanelisi mitä saan päälleni pukea.
Moi Mimmi, minä olen käyttänyt kyllä myös valtaani (niin kauan kun sitä vielä on :) tähän pukeutumisjuttuun, ettei munun hankkimat vatteet jää kaappiin. Saa laittaa leopardiliivin jo pistää minun valitseman paidan alle jne... Kyllä äiti tietää. :D
Onnelliset ilmeet! Sanat ongelmat ne taitavat olla melkein kaikkien lasten kohdalla. Olisi aika kummaa, jos lasten ja äitien maku kävisi yksiin....parempi näin :)
No niinhnän se on. Pitää antaa välillä ilonaiheita vaikka itseään kirpaiseekin...
No,jo on tytöillä makeet,lämpimät ja kertakaikkiaan hienot liivit. Olen seurannut vierestä kummityttöni (7 vee) ja hänen pikkusiskonsa (6 vee) "vaatehärdeliä". Vanhempi on pukeutujana klassinen ja hänelle kelpaa lähes kaikki minkä äiti,mummi tai kummi ostaa. Mutta tämä nuorempi tapaus: voi sitä vaatteiden oston vaikeutta ja sitä vaatteiden vaihdon määrää/vuorokausi. Ei sitä voi nauramatta ja huvittumatta katsoa ja kuunnella. Niin..... nainen on aina nainen !
Moi Marra, No just näin, hauskaa myös nähdä miten lasten erilaiset persoonallisuudet alkavat jo nyt näkyä pukeutumisessa. Meilläkin Hilma tekee selkeästi enemmän rohkeita valintoja kuin Helga.
Jo edesmennyt äitini muisteli, kun kangaskaupassa valittiin hamekangasta. Minä 4vee halusin tietenkin aikuisen mielestä järkyttävän. "Ei tarvii kysyä mielipidettä, jos sitä ei oteta huomioon". Hiukan pikkuvanha vm-65.
No juuri näin! Voin kuvitella että hamekankaan valinnassa asia on ollut vielä isompi juttu, nykyään kun vaatteet on suhteessa niin halpoja ja jollain tavalla "kertakäyttöisiä". (mikä sinänsä on harmi) Hauskaa syksyä sinulle!
Tähän juttuun oli pakko kommentoida!Tiedän niin mistä puhut !:) Teit oikein, kun annoit valita jotain mieluista!( äidin mielestä kammottavaa..) Tiedän kokemuksesta, että näin neideille muodostuu oma (hyvä) maku jossain vaiheessa... Toki siihen voi mennä vielä hetki;) ,mutta ei jää tahto äidin taskuun!! On kiva lukea tavallista touhua täynnä olevaa blogiasi! Kiitos!
Niin tuttua! meillä kanssa ostettiin viimeviikolla neiti 8v'lle gepardi liivi. Ja onhan se hiano! yritin itsellenikin etsiä, kun niin innostuin mutta en vielä löytänyt :)
Heippa ja kiitos kommenteistanne. Kiva kun jaksatte lukea meidän arkitouhuista, vertaistukea täältä ainakin varmaan saa jos kotona on oma 4-vuotias....
Maalaiselämää ja -maisemia, sitä haluan lukea blogistasi, kiitos siitä!