Olgan kotona

Minä ja mun cowboy

Jaa

Ihmeellistä miten paljon kivempaa kaikki kotona tekeminen on yhdessä Tuukan kanssa, kun mitä yksin. Viikonlopun aamut kotona ovat parhaita, kun ensin juodaan kahvit ja sitten lähdetään yhdessä hoitamaan eläimet. Molemmat tekevät pihalla, tallissa ja tarhoissa eri juttuja, mutta silti olemme siellä yhdessä. En tiedä onko minusta se kivaa siksi, että kaikki hoituu (luonnollisestikin) puolet nopeammin kun mitä yksin, vai siksi, että voi välillä huikata toiselle jonkun lauseen pihan yli, että “Veitkö jo pikkulampaille lisää vettä? Tai: “Ruokitko jo kanat?" Tai jotain muuta yhtä romanttista. Joka tapauksessa olemme siellä yhdessä. Käveltyämme siellä pihapiiriä edes takaisin noin tunnin verran, kottyikärryjen kanssa tai ilman, tulee hiki. Lopuksi istutaan aitan reunustalle ja summataan yhdessä että kaikki on tehty. Sitten mennään sisälle, syödään aamupala ja juodaan taas kahvit.

Kohta on heinäkuu ja Tuukka on koko kuukauden kotona. Se tarkoittaa yhteisiä aamutalleja 31 kertaa putkeen, koska tuskinpa me tästä heinäkuussa mihinkään liikahdetaan, ainkaan yöksi. En ole kyllä ihan varma onko Tuukka tästä kaikesta ihan näin paljon liekeissä kuin minä, mutta kyllä hänkin kuulemma tykkää, aamun ulkoilun aikana herää kuulemma ihan erilailla.

Meidän arjesta harvemmin tulee otettua sellaisia kuvia, missä me molemmat olemme samaan aikaan. Tämä kuva on otettu viime viikolla Ronin vuohitilalla, mistä haimme meille kaksi pikkukiliä. Tästä stailista on gaalat, ensi-illat ja muu glamour kaukana, mutta just tällaista meidän kotimeininki on, lapset jaloissa ja vuohet kainaloissa. Onneksi minä tajusin vastata 9 vuotta sitten "kyllä" tuon mun cowboyn kosintaan.

 

Jaa

Kommentit (6)

Arjen jakaminen on parasta! Itselläni on onneton 10v. liitto takana. Silloin ei todellakaan halunnut nähdä toisen naamaa jatkuvasti silmissään. Nyt 3v. uudessa suhteessa on aivan toinen meininki. Käytännössä ollaan 24/7 yhdessä. Toki molemmat touhuaa omiakin juttuja, mutta luksusta on se, että se arki tulee jaettua. Ei se todellakaan vaadi sitä jatkuvaa kommunikointia, vaan se, että on ME. Se puolittunut työmäärä on vaan kiva bonus. Nyt meillä on menossa muutto, joka on järjetön voimainponnistus, mutta yhdessä ME saadaan sekin hoidettua. Eikä olla muuten edes pientä kinaa saatu aikaseksi. Vaikka tempperamentiltamme ollaankin aika erilaisia, niin annetaan toisen olla ja tehdä omalla tavallaan. Mukavaa yhteistä heinäkuuta teidän porukalle.
On se porukalla kivempaa.Mökkireissulla poiketaan katsomaan teidän aikaansaannosta täältä Riksusta.
No, jo on soma perhepotretti - eipä paremmasta väliä. Mutta missäs luuraa Toppe Toropainen?
Kuvaajana?
ihana seurata olgan perheen elämää, itsekin haluaisin maalle asumaan.ehkä se vielä toteutuu... onnea myös olgan farmille, taatusti poikkean siellä. hyvää kesää teidän perheelle.
Ihana kuva! Tosi paljon isänsä näköinen tyttö :)