Olgan kotona

Muista, Olga muista.

Jaa

Tällainen on 10kk ikäinen pieni poikasi Torsti. Toppe, Topelius, Toropainen.

Höpöttää, jokeltaa, pärisee, hihkuu ja sanoo Elka, Äiti ja Issss.

Kun on tarve äidin lähelle, Toppe parkkeeraa viereen, jalkoihin, raahautuu perässä. Pieni käsi jalan ympärillä. Nipistää. Puree.

Kaikki yllättävät asiat naurattavat. Ilmeet, nopeat liikkeet, kun joku kompastuu. Pyörryttävän ihana räkänauru.

Haparoiva, vielä epätahtinen kavely, kädet liian ylhäällä ja innokas hymy naamalla. Takapuolessa mustelmia.

Kun jos joku syö jotain ja Torstilla on nälkä, alkaa äänekäs maiskutus.

Paras ja kiinnostavin paikka on tiskikone. Sieltä kaikki pois heti kun silmä välttää ja tavoitteena kammeta itse Toropainen tilalle. Kiinnostuksen kohteiden kovana kakkosena biojäteastia, kolmantena keittiöjakkara, jolle kiipeäminen on treenissä. Kun kielletään, itku tulee täysillä.

Äidin sylissä ollaan vastakkain, otsat lähellä toisiaan. Torsti näpeltää kaulassa roikkuvaa riipusta. Yllättäen napakka ote äidin silmälaseista, ne suuhun ja sitten heitto lattialle. Roikottaa päätä sylistä, katsoo perään.

Kun päivän ilakoi, yöllä jaksaa kitistä. Aamuyön tunteina hullunpirteänä ylös seisomaan ja sängyn päätyä vasten pumppaamaan. Elka elka, äitiii-i-i-i-i. Joustoa polvissa.

Illalla kun väsyttää, pieni pää painuu olkapäälle. Käsi kiertyy käsivarteni ympärille ja rapsuttaa hiljaa. Kun katseet kohtaa, molempia naurattaa.

Muista Olga nämä, muista. 

 

 

Jaa

Kommentit (12)

Hieno juttu, tuli hyvä mieli, pienestä ihmisestä ja pienen ihmisen äidistä.
Niin. Aika rientää ja jutut ja tapahtumat unohtuvat. Kunnes joskus,kun se lapsi on aikuinen muistaa:sä teit näin ja sä sanoit aina ... Ja sitten nauretaan yhteisille muistoille .
♥ Ihana kirjotus!
Tuli mieleen kun esikoiseni oli pieni lähes 30 v sitten ja tuli luokseni kesken leikkiensä ja tokaisi. " Oiskos nyt suukon paikka?" Taatusti oli kun vieläkin muistelen tuota hellyttävää hetkeä.
Mainio kirjoitus, lukiessa välillä meinasi silmäkulmat kostua ja välillä naurahdin ääneen :) Just kuin meiltä, 13kk tytön elämästä! Tämän elämänvaiheen jokaisen hetken kun saisikin tallennettua ikuisesti "kovalevyllensä".
Ihanaa, 10kk ikäisenä jo piipertää pitkin lattioita,äiti ei heti pysy perässä... ♥
Hauskat noi Torstin lempinimet. Mulla on Topi poika, jolla on samoja lempinimiä mm. Topelius ja Toropainen. Lisäksi meillä on ollu käytössä mm. Torpponen, Torpelius ja Torronen. :) Mulla on myös ihan saman ikänen tyttö ku Torsti ja niin osu ja uppos kaikki mitä kirjotit. :)
kiitos kun palautit mieleen 20 vuoden takaiset tunteet ja tapahtumat. mä en muistanu, ennenku nyt! <3
Muistamista olen itsellenikin toistellut, joitakin asioita kirjoittanut muistiin,en halua ikinä unohtaa...Meillä viidestä lapsesta on kolme jo aikuiseksi kasvanutta,totutellaan siihen että perustavat omat perheensä, luopumisen tuska sattuu mutta kuuluu asiaan,tiedän :)
Aivan ihanaa luettavaa, kiitos jälleen!
Huh, iltaitkut tuli, ihanasti kirjoitettu <3 Nenäliinan hakuun siis ja nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä puolivuotiaan touhuajan kanssa :-)
Juuri niin, niin totta. Itsellä vuoden ikäinen Iltatähti. Isommat 14. Yritän painaa mieleeni jokaisen tuoksun, tavan, itkun ja hetken. Valvotut yöt, lohdutuksen hetket. Ne pienet pulleat kädet kaulan ympärillä. Intensiivisen katseen, kun juniori katsoo syvälle äitiä silmiin kertoen että sinä olet minulle kaikki. Sillä tiedän että tämä on viimeinen lapseni. Viimeinen mahdollisuuspainaa kaikki mieleen. Vaalia, helliä, tallettaa tämä kaikki. Ja jo nyt tiedän että osa unohtuu. Mutta jos jäisi Se onnentunne. Tunne siitä että tämä aarre on ihana. <3