Olgan kotona

Nolo jouluostos

Jaa

 

Minulla on outo pakkomielle Villeroy & Bochin posliinijoulukoristeisiin. Törmäsin tähän piparkakkutaloon Kouvolassa ja aikani sitä hipelöityäni totesin että minun on vain saatava se. Perustelin ostoksen itselleni sillä, että olen ostanut edellisen saman valmistajan koristeen luultavasti vuonna 1999 tai 2000 ja olen jaksanut fiilistellä sitä joka ikinen joulu siitä lähtien. Mökki tekee siis tuolle kärrylle seuraa. Myyjä oli tosi kiva ja ystävällinen. "Tuleeko lahjaksi?" "Ei, kun ihan itselle."

Samalla kun hän pakkasi taloa myyntikuntoon tunsin pakottavaa tarvetta selitellä hänelle kuudenkymmenen euron ostostani, mokomaakin turhaa porsliinimöhkälettä. Samalla kun selittelin hänelle tuota äskeistä teoriaani, aloin omasta mielestäni kuulostamaan ihan ääliöltä, joltain ostosongelmaiselta. Tottakai vähän punaistuin. Kävelin ulos kaupasta ja olin itselleni kiukkuinen. Ei kai sille myyjälle nyt kuullu miksi minä ostin sen mökin. Jään odottelemaan koska minä opin suhtautumaan asioihin kun aikuinen, Saanhan minä ostaa rahoillani mitä haluan! Kas kun en keksinyt jotain hätävalhetta, että mummille vien.

Moni on kysellyt että mitä kuuluu neljälle kissanpoikaselle? Nämä pikkutyypit eivät pysy enää missään kopassa tai laatikossa vaan sinkoilevat ympäri tupaa kuin isommatkin kissat. Ainut haaste on nyt valvoa että Sssa! Sssa! –hokeva Torsti ei pyörittele pieniä turhan ronskein ottein… Voin vain kuvitella mitä tapahtuu joulukuuselle kun pikkukissat ottavat sen haltuun

 

 

Jaa

Kommentit (20)

Noi on kivoja, ja kun siitä tulee hyvä mieli, niin se on paras perustelu mille tahansa ostokselle :) nyt vaan turhat mietinnät jorpakkoon ja nauttimaan elämästä. Tosin, joskus itellekki käy ihan ku sulle just nyt.. tuttuu on.
Vai että posliinimökki? Minä en näe kuvassa mitään muuta, kuin maailman suloisimpia kissanpentuja! :)
Mitä suotta, ihana mökki ja suloinen kissanpentu :)
kivahan tuo posliinitalo näyttää olevan,Kissakuume iski jälleen. Meillä 17vuotias kissarouva ja noin vuoden ikäinen löytökisuli,niin ja olis se viellä kiva tuollainen kisunpentu.
Itsekin päätin tänä vuonna vihdoin ja viimein ostaa ko. yrityksen jouluastioita ihanine joululeivonnaiskuvioineen. Aloitin varovasti kahdella isolla kahvikupilla aluslautasineen, kahdella pullalautasella ja yhdellä tarjoiluvadilla. Lisää tulee varmasti joskus, mutta noilla aion sulostuttaa kahden hengen perheemme joulunajan aamiaisia... Ja kuten jo joku mainitsikin, mikään ei ole turhaa, jos siitä tulee hyvä mieli.
Suloiset kissanpennut ja hieno mökki! Pitää sitä itseäänkin joskus hemmoitella.
Nuo on niin suloisia! Niin posliinikoristeet kuin kissavauvatki <3 Oon itte myös monesti hypistelly noita Vileroyn koriseita mutta vielä en oo raaskinu ostaa. Mulla haaveissa myös sellainen joulukylä, missä ois muutamia valoja :)
Hieon. Mulla kaipuu siihen kirkkopienoismalliin, jossa oli valot sisällä sisällä soi joku joululaulu, kun veti vetoa. Vuosi taisi olla 1964 ja hieman sen jälkeen. Se on muisto lapsuuteni jouluista, naapurissa kipaistiin luvalla vetämään joululaulua. Mistähän löytäisin? Muistaako kukaan muu nähneensä?
Molemmat ovat ihania erikseen. Mutta yhdistelmänä riski.
Ihanat kissanpennut! Eikä koristeessakaan mitään vikaa ole. :) Ikinä en yleensä kommentoi mihinkään blogeihin mutta nyt on pakko sen verran sanoa, että luin kaikki kirjoituksesi läpi parissa päivässä. Jäin niin pahasti koukkuun! Mies vaan ihmetteli miksi viihdyn normaalia enemmän nenä kiinni ipadissa. :D Olen seurannut ohjelmaasi nyt netissä ja sitä kautta eksyin tänne blogiisi ja kannatti kyllä alkaa lukea; sinusta ja kirjoituksistasi huokuu valtavasti positiivista energiaa. Oot ehkä suurin esikuvani tällä hetkellä, vaikutat niin ihanalta ja lämpimältä ihmiseltä! :) Torstin touhuja olis kiva lukea enempikin, mulla täällä kotona tyttö 1/13 ja poika 7/11. Kiitos Olga arkisesta blogistasi! :)
Hellantuuttelis noita pikkukisuja! Olga sinulla on mainio tyyli kirjoittaa. Ei enää tule muita blogeja seurattuakaan, kun tuntuvat niin tyhjänpäiväisiltä..
Voi miten suloisia pikku kissoja. ja hei onhan tuo mökki aikas ihana :)
voi suloisuus ihania kissan pentuja, kissa kuumetta ;) Olen uusi blogi lukaja, kun odottelin kovasti uutta kirjoitustasi kerkesi lukaista vanhat kirjoitukset.. ja voisiko sanoa että nolo myöntää että aika usein tuli käytyy kattomassa joko olet joutanut kirjoittaa... sit "harmikseni" huomasin että noin kerran viikossa kirjoittat blogia..
Apua melkein tuli itku kun oli niin kivoja kommentteja täällä. Kyllä taas jaksaa... :) Tarkoitus olisi jatkossa kirjoittaa tänne vähän useammin, kiitos kun olette mukana!
Komia on "mökiksi", suorastaan hieno, varmasti rahalle vastiketta, mutta mutta, kyllä nuo pikku-jellonat vie huomion, iiiiiiihania!
On siinä runsas ja rönsyilevä porsliinitalo. Löytyy kyllä munkin ikkunalaudalta noita jouluposliinijuttuja, että eipä tässä parane naureskella :)) Noista übersulosista kisuleista, niin oliko sulla joku apulainen kuvia ottaessa, vai miten sait ne pysymään sen aikaa paikoillaan tuossa pöydällä, että sait kuvat? Kun kaikki poseeraa niin hienosti mökin vieressä. Ja kiitosta vaan ihanasta blogistasi ja voi että kun tulisi lisää niitä tv-ohjelmia, niitä odotellessa ei auta kuin katsella tallennuksia vanhoista jaksoista. Ne ruokavinkit hirmu tarpeellisia kans tänne lihattomaan talouteen, ja kun en itse ole mikään erikoinen kokki, vaikka pakkohan sitä joka päivä jotain on kokkailla tällä ruokavaliolla.
No, posliinitalo ei oo miun maun mukainen :) mutta saahan sitä itseä lahjoa. Kisut ne vasta on jotain. Meiltä kuoli viimevuoden aikana kaksi perheenjäsentä. Hyvän ja pitkän elämän elivät, toinen kollipoika 22 v. ja toinen 16 v. Uusia ei ole tullut hankittua, vaikka koti tuntuu niin tyhjältä ilman. Ottaa niin koville pitkäaikaisista lemmikeistä luopuminen , nyyh . Tahtoisin niin upottaa nenän kisun turkkiin ja haistella sitä. Ihmeellinen mieliteko :) niin ja miten kaipaakaan että saisi ottaa kissaan syliin ja rutistaa ! Tulipa haikea olo, mutta sellaista elämä on. Iloa ja surua vuorotellen. Hyvää joulunaikaa kaikille kaksi- ja nelijalkaisille otuksille :)
Kaipaan niin, kisuni kuoli vajaa vuosi sitten.......
Kisuista puheenollen: lueskelin sun vanhoja postauksia, vieläkö Milli & Musti ovat kuvioissa mukana?
Kyllä saa ostaa välillä jotain "hömppääkin" ihanan mökin olet löytänyt:)