Olgan kotona

Omaa ja yhteistä aikaa

Jaa

Vietin ikimuistoisen viikonlopun ystävieni kanssa Hevoset Stadikalla –tapahtumassa. Torsti vietti suurimman osan ajasta isäni luona (Helsingissä), kävin vain välillä moikkaamassa häntä. Minä todella sain omaa aikaa ja osasin kerrankin nauttia siitä! Tuukka suoriutui koti-isän roolista loistavasti, oli käyty uima-hallissa, elokuvissa ja vaikka mitä.

Minä olen yhtälailla monen muun äidin kanssa taipuvainen hoitamaan monet lapsiin liittyvät asiat itse, mutta tämä viikonloppu muistutti taas että miksei Tuukkakin voisi? Otetaanpa esimerkiksi vaikka lähteminen, ihan mihin tahansa, vaikka jonkun ystävän syntymäpäiville. Minä automaattisesti pakkaan Torstille vaipat, varavaatteet (koska jos niitä ei tule mukaan, juuri silloin tulee joku vaippakatastrofi) ja katson mitä tytöille laitetaan, mietin mitkä sukkahousut, mitkä takit jne. ja Tuukka pyörittelee hiljaa päätään autossa että kylläpä Olgalla taas kestää.

Vaikka Tuukan tapa olla lasten kanssa on erilainen kuin minulla, ja on hauskaa huomata että vaikka minulle tapahtuisi mitä, he pärjäisivät. Tältä siis tuntuu tajuta, ettei olekaan korvaamaton. Otan tästä opikseni ja lupaan antaa enemmän tilaa isälle ja tyttärille. Ja Torstille.

Nyt tulee nolo-ihku-plääh-juttu. Minä olen kehittämällä kehittänyt meille perhepäivän. Ajatus on, että kerran kuussa, perjantaisin, koko päivä on omistettu omien juttujen sijaan perheelle. Silloin tehdään jotakin kivaa yhdessä tai ollaan vain kotona, mutta yhdessä ja rauhassa. Idea syntyi kesäloman jälkeen kun puhuimme miten kivaa oli ollut ja päätimme kokeilla. Toki olemme kotona myös viikonloppuisin ja paljon yhdessä, mutta myös paljon erikseen, omien harrastustemme parissa. Tämä päivä on omistettu koko perheelle ja s, että tulee todella tehtyä jotakin lasten kanssa yhdessä. Vähän kökköä että sellainen päivä pitää erikseen järjestää, mutta tähän on tultu. Pian on perjantai, tervetuloa historiamme ensimmäinen perhepäivä!

Jaa