Olgan kotona

Pian on joulu

Jaa



Pakkanen narisuttaa talon nurkkia ja aamut alkavat aikaisin kun hiippailemme Tuukan kanssa ympäri yön aikana viilentynyttä taloa ja sytyttelemme tulia uuneihin. Puulämmitys on työläs, mutta ihana. Kaakeliuunissa rätisevä tuli tuo kotoisaa tunnelmaa vaikkakin nyt pidän suosiolla jo kaksia villasukkia päällekkäin.

Jouluun on enää vajaa kaksi viikkoa. Tällä viikolla aion tehdä laatikot pakkaseen ja käydä yksin jouluostoksilla. Seuraavan viikon alussa mennään Tuukan kanssa vielä toisen kerran ostamaan lapsille ja muille tärkeille jotakin. Päätimme jo viime vuonna että pyydämme sukulaisia ja ystäviä olemaan maltillisia lasten lahjojen kanssa tänä vuonna. Lapset ovat vielä niin pieniä että itse paketit kiinnostavat enemmän kuin niiden sisältö. Ostamme itse muutaman lahjan, jotain sellaista mitä koemme että he todella haluavat tai tarvitsevat. Jos sukulaiset haluavat itsepintaisesti jotain tuoda niin olemme sanoneet että ainakaan ei muovia. Jotkut muovilelut ovat ihan ok jos ne ovat tarkkaan harkittu ja tulevat pitkäaikaiseen käyttöön, mutta ainakin viime vuonna lasten paketeista tuli niin paljon turhaa muovia nurkkiin pyörimään että oikein ahdisti. Olemme pitäneet samaa linjaa myös synttäreillä, ei muovia -kielto jättää kuitenkin vielä monta lahjaideaa auki mitä lapselle voi tuoda.

Eilen olimme koko perhe Kyläyhdistyksen pikkujouluissa. Paikalla oli n.60 kyläläistä. Syötiin jouluruokaa, laulettiin yhteislauluja ja ilta huipentui tietenkin Joulupukin tuloon. Vaikka pukki oli hoikka kun mikä ja puhui reipasta Tampereen murretta, kaikki kylän lapset olivat myytyjä. Pukilla oli kontissaan ne tutut paperipussit mistä löytyy omena, piparkakku ja paperikarkki. - Ainakin minun lapsuuteni joulupukki toi sellaiset kaikille lapsille koulun joulujuhlaan. Ihanaa miten vähän tuollaiset perinteet muuttuvat. - ihan vähän kuitenkin, sillä tällä kertaa sieltä pussukasta löytyikin mandariini eikä omena!

 

Jaa

Kommentit (4)

Ihana tämä sinun blogisi! Myönnettäköön että koukkuunhan minä tähän jäin ja usein käyn kurkkaamassa josko olisi taas jotakin uutta tullut :) Kiitos siis mukavasta blogista. Meillä myös "muovi-kielto", ei missään nimessä kotiimme mitään muovisia tavaroita ja turhuuksia. Meillä joulu koostuu siitä että keskitytään joulunajan tunnelmaan ja kauneuteen, yhdessä oloon ja rauhoittumiseen. Ollaan vaan ja nautitaan :) Oikein ihanaa ja rauhallista joulua teille!
Minulla on nyt 8 kk tyttö. Olen aina ilmoittanut kaikille, että ei muovisia leluja, mutta totuus on toinen. Kyllä ne muoviset lelut kiinnostavat PALJON enemmän kuin puiset lelut. Muoviset kun vilkkuvat ja välkkyvät ja niissä on osia joita lapsi voi liikutella, painella ja tutkia pienillä sormillaan. Meidän Viveka viihtyy pitkäänkin tämmöisten lelujen kanssa, jossa on paljon erillaisia tutkittavia osia. Ihanat laadukkat puiset lelut ovat jääneet lähes kokonaan syrjään. Ehkä niihin palataan sitten myöhemmin.
Muovisia leluja tuntuu kerääntyvän nurkkiin ihan itsestään, vaikka niitä ei pyytäisikään lahjaksi :( Meillä lapset kyllä ilahtuvat muistakin lahjoista kuin leluista, eli voihan sitä välillä toivoa sukulaisilta että ei leluja, vaan jotain muuta. Esim. Disney-pussilakanat ja kylpypyyhkeet ovat olleet lasten mieleen, ja samalla käytännöllisiä (no ei ehkä niin kauniita kuin äiti toivoisi...) Tyttö tykkää myös tosi paljon hiuskoristeistä, pinneistä, pampuloista ym.
Hyvä kirjoitus :) Minua kauhistuttaa näissä nykyaikaisissa leluissa juuri nimenomaan se vilkkuvuus ja välkkyvyys - osa leluista tuntuu leikkivän lapsen puolesta! Meidän perhe tykkää leluista jotka eivät ole liian valmiita. Miten jännää olikaan saada ensimmäinen muovailuvahatuubi tai värityskirja. Ja ne perus-puiset-palikat. Miten paljon niistä voikaan saada kaikkea aikaan - torneja, aitoja, aUtojakin... :) Muoville ei kiitos - mutta toisaalta: suuri osa nurkkiin kertyneistä muovileluista on helppo puhdistaa ja ne voi laittaa kiertoon :)