Olgan kotona

Teinihuligaani Tara

Jaa

Meille saapui kesällä pieni, söpö luppakorvainen koiranpentu, joka nimettiin Taraksi. Sen isä on saksanpaimenkoira ja äiti amstaffi-mixtuura, joten tiesimme että labradorinnoutajan oloinen olemus oli ohimenevää. Nyt tästä pienestä pallerosta on kuoriutunut jättikorvainen teinihuligaani. Olen aina ihmetellyt tarinoita missä ihmiset kertovat kuinka heidän koiranpentunsa “syövät koko talon” jos jäävät yksin kotiin. En ihmettele enää, tämä Tara on näitä koiria. Paitsi että emme jätä sitä yksin sisälle, joten se purkaa teinienergiaansa joko tallista tai pihavarastosta löytämiin tavaroihin. Kaikki mahdollinen roskapusseista lumilapioihin käyvät. Ja ne levitellään oikeaoppisesti tasaisesti ympäri pihamaata tai tallin lattiaa.

Minulle käy aina näin. Koiranpennun kasvu on niin nopeaa, että yhtäkkiä yllätyn että mikäs ihmeen honkkeli siellä pihalla riehuu, ja ihan tosissaan, minulle kestää myös aikaa tottua tähän honkkeliin (lue: että opin pitämään siitä). Käyköhän muuten omien lasten kanssa samalla lailla kun he pääsevät teini-ikään?  Käytöskin lienee suurin piirtein samalla tasolla.

Honkkelilla on myös yllättäen ulottuvuutta. Se osaa avata ovia ja napata tallin pöydän päältä kaikenlaista tarpeellista. Ostin muutama viikko pitkän harkinnan jälkeen itselleni uudet, aika hintavat ratsastushanskat. Edelliset olivat kestäneet vuosia, mutta nyt ne alkoivat pettää ja päätin hankkia uudet samanlaiset. Kävin ratsastamassa, jätin uudet hanskat hyllyllle ja vein hevosen tarhaan. Palasin talliin ja huomasin pöydällä vain yhden hanskan. Toinen oli satulahuoneen sohvalla huligaaniteinin suussa ja siitä oli jo yksi sormi puoliksi irti. Kasvattaa itsehillintää tämä koiranpennun omistaminen.

Ja jos jollain sitä itsehillintää on, niin meidän aikuisilla koirillamme, Locolla ja Dedolla.  Kun me käymme töissä ja kaikkialla muualla, nämä kaksi 12-vuotiasta vanhaa viisasta narttua jaksavat huligaanin riepottelemista 24/7. Yhtälaillahan ne päivät kuluvat  huligaanin roikkuessa kurkusta. Ja jokuhan siinä teinissä on, kun toisinaan sitä vanhatkin innostuvat sen kanssa leikkimään.

 

 

Jaa

Kommentit (2)

Huvittavan oloinen elukka :) Valtavat korvat, totta tosiaan. Tsemppiä kasvatuspuuhiin. Kyllä yhden dalmiksen kokemuksella monesta selviää.
Johan on cocktail. Onnea valitsemallanne tiellä.