Olgan kotona

Terveisiä Brysselistä!

Jaa

Olemme Tuukan kanssa kahdestaan pikaisella kaupunkireissulla Brysselissä. Edellisestä yhteisestä matkasta onkin jo vierähtänyt aikaa. Takana on jo mm. eilisiltainen illallinen Isoveljeni luona, pitkiä kävelyretkiä (=jalat kipeänä, kyllä) mukulakivikaduilla ja vierailu Euroopan parlamentissa. Hävettää, että veljeni on asunut täällä yli 15 vuotta ja kävin vasta nyt hänen luonaan ensimmäsitä kertaa. En ole liiaksi matkustavaista tyyppiä. Brysselissä olen käynyt kerran aikaisemmin, interreil-matkalla lukioaikoina.

Tämä on myös esnimmäinen kerta kun olen erossa Torstista yhtä yötä kauempaa. Uskon että Toppe pärjää todella hyvin. Kiitos Babuskan ja Imppa-ukin jotka vaihtavat lastenvahtivuoroa meillä. Ja kun vielä talli on ystävien hyvässä hoidossa, on helppo olla hetken poissa. 

Hotelliaamupalat ovat minulle tärkeitä. Olimme aikanaan Tuukan kanssa yötä hotellissa 1 hääpäivän kunniaksi Tampereella. Tuoreen lapseperheen arjesta väsyneenä nukuimme aamulla vahingossa niin pitkään, ettemme ehtineet aamupalalle. Kun heräsin ja tajusin asian, olin niin pettynyt että purskahdin itkuun. Tästä viisastuneena olen oppinut ajastamaan kellot soimaan hyvissä ajoin, jottei vastaava katastrofi enää toistu.

Hotelliaamiaisen tärkein osa-alue on kahvi, tuore croissantti ja hyvä aprikoosihillo, kaikki muu on vain vatsan täytettä.Tänään vielä ostetaan tuliaisia ja sitten lennetään kotiin. Isoveljeni kotikaupunki on eloisa, kaunis ja hyvin etelä-eeurooppalaisen oloinen, ei ollenkaan hassumpi paikka. Kiva kuitenkin palata kotiin, ei ole Marttilan voittanutta!

Jaa

Kommentit (4)

Todella kaunis kuva sinusta missä olet syömässä. Olen itsekkin semmoinen kotihiiri että viimeksi hotelli-aamiainen on nautittu viisi vuotta sitten. Itku mullakin pääsi kerran tallinnassa kun jonkun konferenssin takia aamupala oli siirretty kellarikerroksen kopperoon, kahvia ja sämpylää :(
Sinulla on niiiin kauniit lapset ja olet itse ihana äippä!
Hih, koko hotelliyöpymisissä parasta on juuri aamiaiset!
Minä myös odotan matkoilla aina eniten hotelliaamiaista. Aivan sama, miten myöhään on edellisiltana mennyt tai koska syötiin viimeinen hodari matkalla hotellille, niin aamulla on pakko herätä aamiaiselle ja syödä itsensä ähkyyn. Ihana blogi sinulla, olen seurannut jo pitkään, mutta nyt vasta rohkenin kommentoida :)