Olgan kotona

Torstin nopo

Jaa

Löysin tällaisen haalistuneen muovimopon viime talvena kirpputorilta. Tarpeeksi yksinkertainen ja tukeva Torstille ja jotenkin kaikessa muovisuudessaan söpökin vielä. Vein sen talliin jotta Torsti voi viihdyttää sillä itseään samalla kun äiti tekee tallitöitä. Tallissa mopo ei oikein kiinnostanut, mutta nyt kun toin mopon pihalle ja poika keksi raahata sen pienen mäen päälle, siitä on tullut Topen kesän viihdeväline numero yksi. Poika itse kutsuu sitä ”Torstin nopoksi” ja joka kerta minä huokailen. Totinen ”nopo” kuulostaa kaksivuotiaan sanomana vain niin siistiltä, että minua joka kerta vähän salaa itkettää.

Sitten nopo vain rullaa, sitä samaa pientä mäkeä työkaluvaraston ovelta alas pihalle, uudestaan ja uudestaan. Miten ihmeessä lapset jaksavat tuollaisia urheilumääriä, ihan tuosta vain? Sekin nopo, vaikka pieni onkin, on kuitenkin suhteessa Torstin omaan elopainoon aika iso raahattava. Vaan ei tunnun paljoa painavan kun uutta laskua jo pukkaa. Tuukka lupautui eilen Torstin kanssa laskemaan mäkeä, Torsti meni nopolla ja Tuukka pyörällä, joka kerta kisa oli tietenkin äärimmäisen tiukka ja Torsti väitti sitkeästi voittaneensa joka laskun. Ja aina vaan uudestaan. Välillä poika kaahasi noponsa kumoon, ei siinä ehtinyt mitään itkemään,  kun oli jo kiire kohti uutta laskua.

Päätin napata itseeni osan tätä nopoasennetta. Ihan kaikkeen.

Jaa

Kommentit (13)

Meidänkin kaksivuotias sanoo nopo <3 Isin nopo.
Voi miten ihania kuvia. Pieni asia arjessa, mutta iso yhteinen ilo ja onni!
just niin ihan samaa mieltä! kaikille kivaa!
Oli kesä, oli nopo,oli torstin "uusi" nopo....Ihanaa
Fillari vaan alle, varmaan oppisi pian polkemaan.Meillä meni herkkyysvaihe aikoinaan pahasti ohi, ja sitten se opettelu olikin paljon hankalampaa.Vauhtimies:)
minkä ikäisellä on pyöräilyn oppimisen herkkyysvaihe?
Hei ja kiitti ihanista pyörällälasku-kuvista... aivan ihastuttavia. Niin, ei lapset tarvitse mieluiseen tekemiseen ja ilon tuottamiseen kovin isoja asioita: mäenlaskua iskän kanssa ja se on siinä ! Kaikennäköiset hilavitkuttimet, hoblobit yms.yms... ei kiitos ! Meillä tällä maalla on lapsille ja myös aikuisille tehty keskelle kylää aivan mahtava Humula-leikkipuisto, missä on kaikenlaisia liikunta-, kiipeilyjuttuja,hiekkalaatikoita, monenlaisia keinuja, merirosvolaiva ja vaikka vallan mitä. Lapset tykkäävät riekkua ja "urheilla" sekä liikkua näissä aivan valtavasti ja kaikki tapahtuu omalla painolla,tasapainolla,ketteryydellä,lihasvoimalla. Ja kaikeksi hyväksi vielä ihkaihana kylpylä on aivan samassa pihassa. Mutta kylläpä Topella on mahtava motskari ja myös iskän pyörä on kyllä aika makee..! Hyviä heinähelteitä Teille Marttilaan !
Kuulostaa hiekkalaatikkoa lukuunottamatta hopplopilta... siinähän on ideana juuri liikunta. Mutta totta, lapset keksii liikuntaa ja tekemistä sinnekin, missä ei valmiita "laitteita" siihen ole. Ja ei haittaa jos on nopokin ajan saatossa haalistunut, kunhan liikkuu. Ihana torsti <3
Ihan samaa mietin. Kyllä kaupunkilaisille hoplopit on oikein tervetulleita, kun ei ole mahdollisuutta rakennella omia leikkipaikkiha keskelle kylää. Ihana Torsti ja nopo :-)
Ihania kuvia! :)
Meilläkin nuorimmainen puhui noposta aika kauankin. Siksi sydämeni sykähti kun luin blogisi otsikon. Ja kyllä meidän maalaisten lapset keksivät omat viihdykkeensä, kun vaan antaa heidän touhuta omiaan. Hauskaa seurattavaa!
Mun siskon poika ei oikein tuosta "nopolla" ajelusta vielä välitä, mutta aina kun ohi ajaa mopoauto niin se on "poppoauto" ja hän kun pitää erityisesti pikkuautoilla leikkimisestä niin hänellä on oma "benari" ja "ookkavi (volkkari, ukilta opittu)". Poika on siis 2,5 v. :)
Hurmaava nopo-mies!