Olgan kotona

Varsavauva

Jaa

Olimme juuri lähdössä Tuukan kanssa Sodankylän elokuvajuhlille (meidän leffan ennakkoensi-ilta oli siellä), kun tajusin että nythän se sitten syntyy, nimttäin varsa. Kyllä se oli ihan odotettavaa, laskettu aika oli nyt sunnuntaina, mutta jotenkin ajattelin (eli toivoin) että varsa tulee muutaman päivän viiveellä, ei Elhon mahakaan ollut vielä niin valtava kun mitä joillaikin tammoilla tulee. Hetken pohdin että jäänkö kotiin, mutta päätin että en jää, kaikki oli valmiiksi hoidettu lähtöä varten, Minulla oli joka tapauksessa apujoukot valmiina tallilla ja muutenkin, koitan kovasti opetella sitä ajatusmaailmaa, että joku muu osaa hoitaa tämänkin asian ihan yhtä hyvin kun minä hoitaisin. Eli minä voin lähteä, Elho pärjää kyllä.

Jätintippa silmässä rakkaan tammani varsomiskarsinaan ja eikun lapset hoitoon ja nokka kohti lentoasemaa. Muutaman tunnin kuluttua, juuri kun olimme nousemassa Rovaniemen koneeseen, tuli viesti, että varsa on syntynyt. koko lentomatka oli yhtä tuskaa kun piti odottaa miten varsa voi, onko se tamma vai ori (tamma tuli!) ja muutenkin, olenhan minä sitä varsaa tässä vuoden odottanut, joten kiinnosti kaikki. Rovaniemellä nähtiin jo kuvia ja kuultiin että kaikki on hyvin. 

Sodankylän elokuvafestivaali oli näin pikavisiittinäkin koettuna, kaikessa koruttomuudessaan vaikuttava ja oman elokuvan häkellyttävän lämmin vastaanotto todella liikuttavaa. Maailma vei kahdeksi päiväksi mukaansa ja muistin varsan taas vasta kotipihassa, kun nousin ulos autosta, Tuukka ja lapset ihmettelivät että miksi ihmeessä alan pakkaamaan laukkuja autosta, mehän mennään heti ensimmäiseksi talliin katsomaan varsaa!

Siellä se pieni rimppakinttu pieni, hentoinen neiti. Veimme Elhon ja pikkuisen ulos, ja tyyppi honkkeloi takajalat välillä niin solmussa, että soitin jo eläinlääkärillekin ja kuvasin hänelle videotakin, että onko tämä normaalia? Kuulemma voi odottaa viikon ja seurata tilannetta, niinkun arvelinkin, mutta silti, pitkät hoipperot jalat tuntuivat vääntyilevän vähän joka suntaan ja oli pakko varmistaa olihan varsa jo lähes 2 vrk ikäinen. Varsa on aika pieni, vähän aikaisen oloinen, mutta sillä on terävä katse ja aito kiinnostus ihmisiä kohtaan. Olin niiden kanssa äsken iltatallin päätteeksi karsinassa. Kun Elho söi, varsa tuli jo itse luokseni rapsutettavaksi ja rapsutti minuakin takaisin (kasvoista, punaisilla ikenillään...) Elho tuli mustasukkaiseksi ja tuli väliin, ei ajaakseen minua pois, vaan saadakseen myöskin rapsutusta.  Kyllä tammakin oli rapsutuksensa ansainnut. 

Eli minulla on monella tapaa ikimuistoinen viikonloppu takana. Kun lauantaina lähtiessä tajusimme, että varsominen alkaa ja pitäisi lähteä elokuvajuhlille, Tuukka hetkeksi ahdistui: "Kun aina tulee näitä tilanteita, että sun pitää Olga valita näiden kahden maailman (=filmityön ja eläinten) välillä."

Kyllä, ihan totta, joskus minun pitää, eli saan valita näiden kahden maailman välillä, eikä minua haittaa.  Se kertoo vain siitä, että minulla on ne molemmat.  

Jaa

Kommentit (8)

Ihana pieni, onnea! <3
Olin katsomassa Sodankylässä elokuvaanne. Täytyy todeta, että tilaisuus oli erityisen mieleenpainuva. Jälkikäteen luin netistä, kuinka tarkoitus on antaa myös ihmisille, jotka yleensä eivät käy elokuvissa, mahdollisuus päästä katsomaan filmi. Aivan upea ajatus! Apulannan alkuajoista bändiä seuranneena olitte kyllä löytäneet erinomaiset näyttelijät Apulannan poikien rooleihin.
Paljon onnea ja enkeleitä uudelle varsalle sekä emolle!
En kestä! Aivan liian ihana. Sähän voisit olga ilahduttaa meitä lukijoita, ja laittaa pieni kilpailu pystyyn, kuka keksii varsalle nimen?:)
Olga,tuossa tuli hyvä idea! Nimikilpailu pystyyn!
Iiikkkk! Paljon, paljon onnea! Saahan neiti elellä mammansa kanssa, saahan? Joskus kun lukee, kuinka tamma ja jälkeläisensä ovat olleet kimpassa vuosikaudet ja sitten joutuvatkin muuttamaan erilleen..ihan törkeää ja surullista :(
Voi ihanuus, millaisen juhannusvarsan Te saittekaan. Näitä eläinvauvoja on tullut myös meidän lähiöpiiriin, sillä ystäväperheeseen tuli juhannuksen aatonaattona pieni tyttökoiranpentu - sellainen karvapallero,joka "pomottaa" koko perhettä yötä päivää..... Oikein,oikein hyvää Jussinjuhlaa Teille kaikille sinne Marttilaan !
voi mikä suloinen lapsukainen, on nuo eläinvauvat vaan aina yhtä ihania! Onnea perheenlisäyksen johdosta!