Teini talossa

Apinat

Jaa

Sanotaan, että kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa, mutta ei se kyllä näyttäisi koskevan vain tikanpoikia, vaan poikia noin ylisummaan.
Katselen nimittäin tässä työhuoneen ikkunasta ulos ja näen siellä kuopuksen  ja hänen kaverinsa, kolmasluokkalaisia molemmat. Niitä riivaa joku viha maan vetovoimaa kohtaan. Katsotaanpa:

Ensin ne kiipesivät leikkimökin katolle.
Niin ei saa tehdä.
Sitten ne kiipesivät autotallin katolla.
Niin ei saa tehdä.
Sitten ne kiipesivät multakasani päälle.
Niin ei etenkään saa tehdä, koska silloin vaatteet likaantuvat ja multakasani lakoaa. Parempi vaikka mennä sinne katolle, pudota ja katkaista jalka niin pysyvät pojat siisteinä muutaman kuukauden kokovartalokipsissään.
Multakasan jälkeen he kiipesivät rekkitangon päälle noin kahden metrin korkeuteen. Se on kiinnitetty köydellä kahden puun väliin ja sen on kiinnittänyt kuudesluokkalaisemme, joka tuskin osaa kengännauhojaan sitoa (tämä ei ole tölväisy sinänsä häntä kohtaan vaan hänen sukupolveaan, joilla on pienestä pitäen ollut tarralenkkarit).

Niin ei missään, missään nimessä saa tehdä.

Ja kun heidät saatiin huudettua kaikista näistä paikoista alas, minne he sitten menivät?
En minä vaan tiedä. Mutta ikkunasta eivät ainakaan enää näy, mikä on positiivista; pois silmistä, poissa mielestä! (Vaimo ei tosin ole tästä samaa mieltä).
 

Jaa

Kommentit (3)

Olisivatko pojat kiivenneet talon katolle, silloinhan heitä ei näe työhuoneesta;)
Ei sentään talon katolle. Se olisi jo oikeasti vaarallista. Autokatoksen katolle vain - ei kauhean korkea ja tasakattoinen.
...siis juurikin niin että olisivat voineet kiivetä talon katolle, mutta eivät kiivenneet. Anteeksi sisälutaidon puute...