Teini talossa

Automurheita

Jaa

Nyt on paha ongelma: isälläni oli ylimääräinen vanha auto, joten minä ilmoittauduin vapaaehtoiseksi ottamaan sen. Se on ihan siisti ja mukavantuntuinen vehje, mutta sillä on ajettu paljon ja se on jo sen ikäinen, ettei voi olla varma, millä hetkellä se kuolee.

Otin sen, koska meillä on jo entuudestaan yksi sellainen: sinänsä ihan ok kaara (Opel Zafira), jolla kuitenkin on myös ajettu niin paljon, että noutaja saattaa olla jo koivukujamme alkupäässä.(Kävin katsomassa, ei ollut vielä, toim. huom.)

Ja se ongelma? No pitäisi päättää kummasta autosta luopuu – pitääkö se isän vanha Pösö vai oma rousku? Kummalle romulle asettaa uhkapelipanoksensa? Ongelma on, että kummastakaan ei saa myydessä käytännössä mitään, mutta toisaalta molemmissa saattaa hyvinkin olla vielä autoa vuodeksi tai kahdeksi.

Yksi ratkaisu olisi laittaa toinen auto seisontavakuutukseen ja ottaa se taas käyttöön kun se toinen lakoaa alta kuin syysvilja. Mutta sitten pihapiiriin tulee ylimääräinen auto, mikä puolestaan muodostaa esteettisen haitan, vähän niin kuin finnin keskelle kesäidylliä.

Tosin tällä hetkellä etupihaa koristavat keskeneräiset puuhani: kaksi kottikärryä, piha joka ei ole valmis, kahdet pitkät tikkaat sekä pienempiä mönttejä muuta ryönää.

Niin että siinä suhteessa ylimääräinen auto ei pahentaisi tilannetta dramaattisesti.

Kuudesluokkalainen muuten keksi heti ratkaisun: auton voisi antaa hänelle peltoautoksi. Paha vain ettei ole peltoa. Naapuri tuskin tykkään, jos hänen vehniensä päällä ryhtyy ajelemaan.

Taidan tehdä niin, että ajan molemmat autot Turkuun ja jätän avaimet paikalleen. Se kumpi varastetaan, on parempi. Suunnitelman ainoa aavistuksen heikko lenkki on se, että sitten se parempi auto on varastettu.
 

Jaa

Kommentit (4)

Tai suattaapi hyvinnii käävä niinnii ettei kumpikaan röttelö kelepoo rosvoille edes Turussa, vaikka pistäisit tuulilasiin lapun, jossa lupaisit kustantaa ilmaiset löpöt kesäkuukausien ajaksi...Ja molemmat päätyvät lopulta kuitenkin sinne kottikärryjen, tikkaiden ja muun ryönän kaveriksi...
Näin se omistaminen tuo hankaluuksia elämään. Totta, noin hienolle pihalle ei voi jättää autoa seisomaan ja odottelemaan toisen leviämistä. Eikö siihen isän auton vastaanottamisen ehdoksi voisi vielä sopia tallipaikka hänen autotallista?
...itse asiassa kaikki sisareni ovat käyttäneet vanhempieni taloa romujensa välisijoituspaikkana, joten olisi kohtuutonta jos minäkin ryhtyisin, kun kumminkin asun kahden kilometrin päässä ja täällä on tilaa noin ziljoona kertaa enemmän kuin vanhempieni pihalla...
Kuulostaa NIIN tutulta... meilläkin autoja liikaa, yksi seisonnas, kolme pihassa käytössä. Appivanhempien talliin onneksi mahtui tuo seisonnas oleva :D