Teini talossa

Ikea-man strikes again

Jaa

Noin tuli koottua pari seinällistä kirjahyllyjä, kun remontti on edennyt vaiheeseen, jossa saa jo alkaa miettiä sisustuksellisia asioita. Kirjat siirtyivät yläkerrasta alakertaan, kun olohuoneesta siirtyi ruokapöytä pois suurentuneeseen keittiöön. Näin olohuoneesta tuli ikään kuin kirjasto, jossa voi takkatulen ääressä lukea niitä kaikenlaisia kummallisia kirjoja joita elämän aikana on tullut hankittua tai saatua.
Kirjahylly onkin melkoinen arkeologinen kulttuurisedimenttien keskittymä. Meinaan että eri elämänvaiheissa on tullut hankittua kovin erilaisia kirjoja. Ja vieläpä niin, että ei voisi vähempää kiinnostaa ne kirjat, joita on ilmeisesti pitänyt jossain määrin arvokkaina joskus opiskeluaikoina. Toinen toistaan pitkäpiimäisempiä ja tyhjänpäiväisempiä tietokirjoja, joista ei koskaan voi olla edes kirjoittajalleen mitään iloa. Pois pitäisi heittää, hylättyjen humanististen teosten Keskuskuoppaan.
Järkeväksi ostokseksi sen sijaan on osoittautunut Agatha Christien tuotanto, josta on iloa yhä uudelleen.


 

Jaa

Kommentit (3)

Kirjahylly kertoo ihmisestä aina jotakin. Jos ei muuta niin säilytysvimman. Serkun poikakaveri tuli aikanaan ensimmäistä kertaa kylään ja nauliutui kirjahyllyn eteen. Meillä tieto-, historia-, scifi- ja fantasiakirjapainotteinen hylly paljastaa vain osan, lähinnä mieheni mausta. Sarjakuvat - joita on paljon- eivät löydy olohuoneen paraatipaikalta. Minä käytän aktiivisesti kirjaston kaunokirjallisuusosastoa, joten makuni jälkiä ei jää kotihyllyyn pölyttymään. Taloudessa on 15 hyllymetriä kirjoja, joista minun lienee alle kaksi metriä. Niistäkin suurin osa on joltakulta lahjaksi saatuja. Edustaa siis enemmän jonkun muun käsitystä siitä, mitä minä luen. Kirjojen määrää muistaa kiittää muuttaessa. Meilläkin on harrastettu teillekin tuttua talon sisällä muuttamista. Onneksi on isot sohvat, joihin saa suurimman osan kirjoista odottamaan seuraavaa sijoitusta. On tosin syytä kirjastomuuttaa nopeasti, koska muuten olohuoneessa joutuu leikkimään fakiiria kirjapinosohvalla.
Meillä jostain syystä sarjakuvat kelpasivat tällä kertaa olohuoneeseen. Ehkä vaimosta on tulossa liberaali tai muuten vain löperö...
... tai realisti, joka tietää jo kokemuksesta että sieltähän ne sarjiksen ruojat joka tapauksessa ennen pitkää löytyvät ja on ihan turhaa tyhjäkäyntiä yrittää pitää niitä poissa sieltä minne ne tahtovat luontaisesti asettua...