Teini talossa

Jalkapallotorvia

Jaa

Nyt kun ne potkupallokilpailut alkoivat, niin ajattelin ainakin välillä katsoa muutaman matsin. Viikonloppuna jo oli pari ihan kiinnostavaa.

On kuitenkin yksi syy, minkä takia niihin ei tällä kertaa varmaan jää  ihan täydellisesti koukkuun. Nimittäin se kirottu torvi. Hermot siinä menee, kun satatuhatta eteläafrikkalaista puhaltaa 90 minuuttia (+ lisäajan) torveen koko ajan ihan riippumatta siitä, mitä kentällä tapahtuu.
Unohtakaa ennätyksellinen hyttyskesä: se surina, mikä siellä stadionilla on, on vielä monin verroin ärsyttävämpää. Voi vain kuvitella, millaista siellä on pelata, kun ei kuule ajatuksiaan.
Mutta maassa maan tavalla. Ongelma on siinä, että meillä Turussa on totuttu siihen, että kun Tepsillä menee hyvin, istutaan hiljaa paikallaan ja kun Tepsillä menee huonosti, ollaan kotona.

Jaa

Kommentit (2)

Hyvä se on vähän töräytellä torvia etteivä töllön ääressä nuokkujat ihan tyystin pääse umpiuneen nukahtamaan. Tuttavapiirissäni on ihan yleinen vitsi (lue tekevät viattomasta lähimmäisestään pilkkaa) se, että jos minä vähänkään väsyneenä tai flunssaisena asettaudun seuraamaan jalista tai lätkää selälleni sohvalle, niin ennen ensimmäisen erän loppua kuuluu kuorsaus. Se selostus on niin ihanan tasaisen puuduttavaa jorinaa minun korvissani, että se vastaa unilääkettä ja monta ottelua olen eläessäni hyvin nukkunut.
...nimittäin ei siinä hyttysenininässä uskalla nukahtaa tai jos uskaltaakin, niin johan ryhtyy pian unissaan läpsimään itseään kun luulee olevansa verenimijöiden saartama!