Teini talossa

Kalenteri edistää

Jaa

Katsoin äsken kalenteriin ja panin merkille erikoisen asian. Käsitättekö te, että jouluaatto on ENSI VIIKONLOPPUNA! Siis alle viikon päästä. Ikimaailmassa se ei ole tullut näin varkain. Asia on sikäli ikävä, että en ole hankkinut vielä yhtään lahjaa (tai yhden, mutta sekin on ilmeisesti hukkunut jonnekin matkalla Englannista tänne, koska tilasin sen jo kaksi viikkoa sitten).

Koetin sitten lietsoa epätoivoa ja hysteriaa tästä joulu-tulee-oletko-valmis -havainnostani vaimonkin suuntaan, mutta hän totesi jo hoitaneensa kaiken, jok’ikisen lahjan.

On kyl hirveen kätevää tuollainen, ei voi muuta sanoa.

Nyt olenkin sitten alentanut omia tuotantotavoitteitani joulun suhteen ja pyrin siihen, että saan siivottua työpöytäni ennen kuin joulupukki tulee.

No, on toinenkin tavoite: pitäisi saada lasten uudet huoneet valmiiksi ennen joulua. Tai se olisi kiva. Saa nähdä onnistuuko. Tänään maalaan joka tapauksessa huoneiden katot ja seinät. Sen jälkeen on enää vähän ikkunapenkin tekoa, lattian asennus ja listoitus.

Kiireeksi vetää, mutta jos onnistuu, se voitaneen laskea joululahjaksi.
 

Jaa

Kommentit (3)

Ihan on samat tunnelmat on täälläkin joulun suhteen: puskista iskee ja yllättäen. En tiedä johtuuko tämä aikaharha syksyn säästä - ajatella - täällä Savossakin muuan muori keräili vielä marras-joulukuun-vaihteessa täyttä häkää suppiksia ja pyhäinpäivän viikonloppuna viimeisiä kanttarelleja. Entisinä aikoina samaan aikaan vuodesta lapioitiin lunta!!
Siinähän se just on - ilmastonmuutoksen syytä kaikki tyynni! Nythänmä vasta hokasin, että siitähän se johtuu. Ruusut kukkivat vielä pergolassa ja eletään jouluviikkoa - maailmankirjat ovat ihan sekaisin. Ei se ole mikään ihme jos ihmiselläkin menee biologiset kellot ja hormonit ja ajantaju ihan sekaisin ja joulu pääsee sillä tavalla puskan takaa yllättämään. Että näillä mennään. Neljä yötä jouluun enää, by the way. Toivottavasti kamarit alkavat olla pikkuhiljaa valmiina...
Taitavat mennä kammarit joulupäivään...