Teini talossa

Kesälomalla

Jaa

Kohta se taas soi. Suvivirsi nimittäin. Koulu on ohi ja alkaa loputon kesäloma, jolloin aika ei liiku, velvollisuuksia eikä unirytmiä ole, maailma tarjoaa parastaan.

Se on hieno hetki koululaisille: lyhyen juhlan jälkeen saadaan todistukset, joku jopa jäätelön ja sitten koittaa vapaus, jota on odotettu pitkin kevättä tai elämää.

Noin neljän päivän lomailun jälkeen alkavat ongelmat.

Alakoululaiselle se tarkoittaa, ettei ole tekemistä. Kaverit ovat mökillä tai elleivät ole, niin siltikään ei ole tekemistä.

Vanhemmille tilanne on sitä hankalampi, mitä nuorempia lapset ovat. Se neropatti joka keksi, että lasten kesäloma on kaksi ja puoli kertaa pidempi kuin vanhempien, pitäisi saattaa edesvastuuseen. Edesvastuu voisi olla vaikka sellaista että sen tyypin pitäisi hoitaa niitä lapsia. Ongelma kun on, että lapsille on keksittävä tekemistä tai jonkinlainen loppusijoituspaikka nyt kuitenkin. Se ei ole ihan helppoa.

Nuorison kohdalla tilanne on toisella tavalla haasteellinen. Kyllä he pärjäävät kotona kun vanhemmat ovat töissä. Etenkin koska nukkuvat koko sen ajan. Mutta muuten teinien kohdalla kesäloma on pellossa elämistä. Kun ei ole niitä vähiäkään velvollisuuksia, joita koulu aiheuttaa, niin ei ole velvollisuuksia käytännössä lainkaan. Se tarkoittaa että on paljon, paljon, paljon aikaa hengailla Hesellä ja keksiä kaikenlaisia innovatiivisia ideoita.

*

Ei vaiskaa, ei se hengailu Hesellä välttämättä kauheaa ole. Kaipa nuoruuteen kuuluu se, että notkutaan tekemättä mitään. Ehkä se on jopa nuoruuden etuoikeus. Silti, kun kaikenlainen järkevä vuorokausi- ja elämänrytmi puuttuu, se on näin keski-ikäisen näkökulmasta vaarallisen kuuloista. Kun ajelehditaan, sitä ei ikinä tiedä minne ajelehditaan.

Tarkkaavaiselle lukijalle saattoikin jo käydä selväksi, että minusta koulujen kesäloma on aivan liian pitkä. Tai pikemmin: se olisi ihan jees, jos nuoret pääsisivät kesätöihin, mutta kun nykyään täytyy käytännössä olla 17 ennen kuin voi edes tsägällä saada töitä. Se on huonoa kehitystä ja huono signaali nuorelle. Olisi fiksumpaa, jos kesäloma olisi vaikka kuukauden ja sitten puolitoista kuukautta oltaisiin töissä. Mutta kun ei.

Ennen, jolloin asiat olivat paremmin, eli 1800-luvulla minun nuoruudessani, 15-vuotiaat olivat kaikki ainakin vähän aikaan kesätöissä. Ellei muuta löytynyt niin sitten hernepellolla. Eikä se toki ollut siksi, että olisi haluttu kantaa oma pieni korsi bruttokansantuotteen kekoon. Ei: töissä käytiin siksi, että olisi pystytty rahoittamaan paheellinen elämä. Mutta oli motivaatio mikä tahansa, niin joka tapauksessa kesällä harjoiteltiin työn tekemistä ja se oli tärkeää.

Itse ainakin opin paljon niinä kesinä. Ennen kaikkea siitä, millaisista töistä tykkään ja millaisista en. Kun sitten peruskoulun jälkeen piti valita mihin menee, oli hiukan helpompaa, koska oli jo nähnyt millaista on raksalla, mainosten jakajana, myyjänä tai hernepellolla. Lukioon siis ja sassiin.

Nykynuoret eivät tätä kokemusta useinkaan saa ja se on sääli.

*

No, näillä mennään. Meillä on joka tapauksessa erityinen vuosi meneillään, sillä teinimme pääsee peruskoulusta (luojan kiitos) ja nuorimmainen siirtyy yläkouluun.

Molemmilla on kasvun paikka: vanhempi menee - toivottavasti pääsee – opiskelemaan ammattiin ja nuorempi joutuu jättämään välituntijalkapalloilun ja ryhtymään kasvattamaan angstia. Häntä asia ahdistaa hieman jo etukäteen (mikä on tietenkin hyvä angstin kasvatuksen näkökulmasta).

Vanhemman kohdalla uusi koulu varmaankin tekee hyvää: hieman paradoksaalisesti on pakko ottaa vastuuta ihan eri tavalla kuin ennen, koska ei enää ole pakko. Siis koska se koulu on vapaaehtoinen, niin ellei sitä hoida, se on sitten oma häpeä.

Onneksi usein elämässä on niin, että kun vastuuta saa tai joutuu ottamaan, sitä yhtäkkiä huomaa myös jaksavansa kantaa.

Sille ajatukselle nostakaamme nyt kesän malja.

Joo jouuutuuui armaaas aaiiikaaaa…..

 

Jaa

Kommentit (5)

Paradoksaalista on myös se että vastuuta osataan aivan erinomaisen hyvin kantaa -muttakun ei voida koska pitää kapinoida.
Mulle kävis myös se vaihtoehto, että vanhemmilla olis yhtä pitkä loma kuin koululaisilla :) Suuri ongelma on lomalla, kun jääkaappi on aina tyhjä. Vaikka sitä kuinka täyttäisi, se aina päivän tai yön aikana tyhjenee. Joten suuri kiitos valtiolle, "ilmaisesta" kouluruoasta. Sen merkityksen huomaa aina kesällä...
Toi on muuten totta toi ruoka-asia. Paitsi että on ärsyttävää jatkuvasti tehdä ruokaa, sitä tosiaan myös kuluu saman verran kuin norsuperheessä.
Totta. Tuo ruoka-asia on ärsyttävintä. Etenkään kun ei aikuisilla välttämättä ole aikaa tarpeeksi töiltään laitella sitä kuumassa keittiössä sitä ruokaa vaikka kuinka tykkäisikin ruoanlaitosta normaalisti.
Komppaan ruoka-asiaa myös. Olen vakavasti miettinyt kesälehmän ottamista, koska suunnilleen 10 litraa maitoa tuntuu katoavan jääkaapista yhden työpäivän tai yön aikana. Sitä ei tule haettua kaupasta, koska juuri eilen kantoi kotiin kassillisen, mutta aamulla puuronkeittoon ryhtyessä huomaakin, että jäljellä on juuri ja juuri sen puuron ja kahvimaidon verran jäljellä.