Teini talossa

Keski-ikäinen tubettaja

Jaa

Jälkikasvu oli päivänä eräänä kovin tylsistynyt, joten ehdotin, että hei kato vaikka jos telkusta tulisi jotain kivaa! Jeeeeeee! Telkusta!

Se katto mua ku hullua ja sanoi, että teevee on vanhanaikainen keksintö.

Seuraavana päivänä oli juttu lehdessä, että nuoret eivät juurikaan enää puhu puhelimessa – kaikki viestintä menee joko kirjoittaen tai ääniviesteinä. Eli siis puhutaan, joo, mutta ei samaan aikaan tai samassa puhelussa.

Näistä kahdesta elämän episodista käsitin, että olen auttamattomasti pudonnut kehityksen kelkasta ja että asialle on nyt tehtävä jotain. Päätin altistaa itseni hirmuiselle ihmiskokeelle ja astua hetkeksi nuorison saappaisiin.

Kuljin niillä nuorisosaappailla Youtubeen (se on tossa Liedosta vähän matkaa Hämeenlinnaan päin) ja päätin seurata muutamaa tubettajaa, koska sitähän nuorisokin tekee. Televisio on vanhanaikaista, mutta tubetus ei. Ihmiskokeeni jälkeen tietäisin, mistä tässä maailmassa on kyse ja pystyisin seurustelemaan nuorisolaisten kanssa ihan vaan että yo, dude!!

*

Popparit mikroon ja tuumasta toimeen. Klikklik. Kokeillaan nyt ensin vaikka tubettajaa nimeltä PewDiePie. Hänen täytyy olla hyvä, koska hänellä on 57 000 000 tilaajaa. (Helsingin Sanomilla on lukijoita keskimäärin 620 000, ihan noin niinku vertailun vuoksi.)

Videossa partainen alle kolmekymppinen jätkä tekee netistä löytämäänsä luonneanalyysiä ja valitsee sieltä a,b ja c -vaihtoehdoista sellaisia, jotka sopivat häneen. Tätä kestää 7 minuuttia. Okei… Nyt hänen faninsa siis tuntevat hänet paremmin, mutta minä olen ihan et mitvit.

Tai, kuten seuraava koepalani,  suomalainen tubettaja Lakko sen niin oivaltavasti omassa videossaan sanoittaa: ”Pistää vaan kameran päälle ja alkaa höpöttelemään”.

No, hänellä on huono päivä, koska hän on lunssassa, eikä hänellä sitä paitsi ole kuin vaivaiset 500 000 tilaajaa eli 12 % suomalaisista.

Eteenpäin: H3H3 –kanavalta löytyy pariskunta joiden linkittämiä juttuja seuraa melkein viisi miljoonaa ihmistä. Tällä kertaa he katselevat kun joku muu mölisee ja tekee radiossa (?) mokia ja sitten he nauravat. Heillä on hauskaa myös vanhusten (= minunikäisten; he itse ovat ehkä kolmekymppisiä) Facebook-kömpelyyksien kanssa.

Eikä siinä mitään, hyvät kömpelyydet ovat hauskoja ja vanhoille toden totta sopiikin nauraa. Mutta mua ei naurata, koska olen kyyninen.

Toisaalta on se niinkin, että nuorison on syytä olla huolissaan jos minä tykkään samoista asioista kuin he.

*

Vielä muutama: It’s Jerry & Harry räjäyttää pään mutta ei hyvällä tavalla.

Andrewschrock on skeittiaiheinen pläjäys ja oikeastaan aika hyvää kamaa, mainosta miehen skeittifirmalle toki, mutta kuitenkin.

Hyvin pienen tubetusotannan perusteella näyttäisi siltä, että aika paljon homma perustuu siihen, että jutellaan niitä näitä ja nauretaan räkäisesti. Sillä ei oo niin väliä mille nauretaan kunhan on älämölöä.

Mutta hetkinen! Sehän kuulostaa tutulta! Tuohan on kuin oman elämän paikallisradiota! Sillä erotuksella että niitä tilaajia tosiaan on kymmeniä miljoonia.

Tässä vaiheessa ei voi kuin todeta että maailma tod on muuttunut, jos paikallisradiosta on tullut kuningaslaji.

*

Vai onko muutos sittenkin vain illuusiota? Jos avaa television (sen joka on vanhentunut), niin samaa kamaa sieltäkin tulee, vähän vanhemmalle porukalle vain. Siis mahdollisimman halvalla tehtyjä juttuja, jotka ovat jollain lailla henkilökohtaisia: joku etsii puolisoa, joku kotia, toinen paljastaa haastattelussa sisimpänsä eli tissinsä ja joku laihduttaa.

Ihan tulee ikävä vanhoja hyviä aikoja, jolloin oli mäkihyppyä ja Lauantaitanssit ja Levyraati.

Hmm. Ei tule.

*

Ehkä viisainta tässä tilanteessa olisi vain tunnustaa tosiasiat eli se, että maailma on muuttunut ja perustaa oma Youtube-kanava. Sieltä voisi katsoa kun istun päivät pitkät työpöydän ääressä ja näpytän. Paitsi silloin kun naputan jostain yhdentekevästä asiasta. Se tapahtuu tasatunnein.

Ah, se olisi hienoa. You just wait!

Jaa

Kommentit (3)

Joku juttu tossa tubettamisessa varmaan on. En tiä mikä. T. Rouva45v
Ennen tubetusta nuoret kokoontu yhteen höpöttelemään. Nyt sitä höpöttelyä jokainen kattelee omalta ruudulta.
Minun nuoruudessani töllöstä tuli (muistaakseni lauantaisin) "Naapurilähiö", jota ukkini tapasi kutsua "Asumalahoksi". Vähänkös tuolloin ärsyttivät hänen sanamuunnoksensa...nyttemmin on pakko tunnustaa tulleeni sukuun ja ärsyttäväni nuorisoa... Sitäpaitsi ukkinihan oli selvästi aikaansa edellä ennakoidessaani hometalojen olevan tulevaisuuden todellisuutta.