Teini talossa

Kestittävänä

Jaa

Viikonloppuna on Helsingin Kirjamessut. Ajattelin käydä lauantaina. Tai itse asiassa minulla on siellä pieni kirjapalaveri. Juuri sopivan kokoinen, että sai hyvä tekosyyn vaivautua Helsinkiin saakka. Yksi asiakasfirmani vielä tarjosi liputkin. Kustantaja luultavasti tarjoaa lounaan ja jos hymyilen, kukaties kaljankin. Oma firmani maksaa junalipun (omista rahoistani tosin).

Niistä lipuista pitikin kertomani. Toimittajana ja tällaisena jokapaikanhöylänä pääsen aika monenlaisiin paikkoihin ilmaiseksi. Eivät ne yleensä kovin arvokkaita paikkoja ole, mutta kuitenkin, säästää kympin tuolta ja toisen tuolta. Särkänniemeenkin pääsee ilmaiseksi kerran kesässä. Ja Lintsille. Jos siis saattaisi mennä moisiin paikkoihin.Yrittäjänä nämä edut vielä moninkertaistuvat (se on sitä yrittäjän riskiä).

Asiaan. Viikko pari sitten kohistiin kansanedustajien hallintoneuvostokytkyistä, kun palkkaa sai ihan siitä riippumatta osallistuiko kokouksiin vai ei. Pienemmässä mittakaavassa vähän samaa on siinä, kun samassa junassa kanssani Helsinkiin usein matkustaa joku kansanedustaja, eikä hänen koskaan tarvitse maksaa lippuaan, minkä lisäksi saa vielä sämpylän kaupan päälle. Sinä maksat.

Ei sillä, että asiassa mitään pahaa välttämättä olisi. Mutta kun aina puhutaan eri ammattiryhmien kohdalla kuukausipalkasta, niin paljon totuudenmukaisempaa olisi vertailla palkan, aiheettomien sivutulojen sekä luontaisetujen yhteismäärää. Palkka on yksi asia, mutta jos sen lisäksi asuminen on puoli-ilmaista, puuro ilmaista, vaatteet verovähennyskelpoisia ja matkustaminen sujuu taksiseteleillä, niin palkan reaaliarvo helposti kaksinkertaistuu.

Ei siinäkään mitään pahaa ole. Päinvastoin, olen aina pitänyt myönteisenä, jos palkka kaksinkertaistuu, ainakin jos omani. Silti, seuraavan kerran, kun joku kertoo, mitä vaikka joku kansanedustaja tienaa, kertokaa luku kahdella. Silloin aletaan olla oikeilla jäljillä.

Sama pätee suureen osaan yrittäjistä sekä firmojen johtajistoon. Mitä suurempi pomo, sitä vähemmän hän maksaa mistään.

Ja mitä tästä opimme? Että ei ne suuret tulot, vaan pienet menot ja mieluiten vielä niin että joku muu maksaa ne pienetkin. 

Jaa

Kommentit (1)

Teräviä havaintoja - tasan ei käy onnen lahjat. Tavan tallustajatkin muuten jakautuvat monessa kohtaa kahteen kastiin. Otetaanpa esimerkiksi vanha ystäväni, eläkeellään elelevä Pihtiputaan mummo, joka sai aikoinaan amerikan-serkulta pienen perinnön sukkansa varteen ja hänen naapurinsa - toinen mummo Pihtiputaalta, joka myös elelee eläkkeellään mutta ilman serkun perintöä. Oletetaan molempien hajoattavan pesukoneensa yhtä aikaa ja menevän kodinkoneliikkeeseen yhtä aikaa: toinen kaivaa syylinkäänsä, ostaa käteisellä ja saa alennukset, toinen osamaksulla ja maksaa korot - molemmat ostavat samat koneet. Näin se raha tulee rahan luokse ja silleen...