Teini talossa

Lehtitalossa

Jaa

Olen tästä lähdössä haastattelemaan Jan-Erik Anderssonia. Hän on paikallinen taiteilija, joka on tullut tunnetuksi erityisesti arkkitehtuuristaan. Andersson tekee kaikenlaisia hassuja taloja ja rakennuksia, kuten vaikka sipulinmuotoinen sauna, joka taas tänäkin kesänä turkulaisia ilahduttaa (sinne pääsee siis ihan saunomaan).
Hän itse asuu lehden muotoisessa talossa. Siitä ja muistakin on kuvia täällä: https://www.google.fi/search?q=jan+erik+andersson&hl=fi&prmd=imvns&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=67CHT9PeGMPj4QTrquDqCQ&ved=0CD4QsAQ&biw=1280&bih=837

Lehtitalossa jokainen kohta käytännössä on taideteos. Itse talon tekeminen on tietenkin olut melkoinen ponnistus, kun missään ei ole yhtään suoraa kulmaa.
Vaikka toisaalta. Ei ole meilläkään!

Joka tapauksessa odotan innolla että pääsen katsomaan oikein sisältä, millainen paikka se on. Meinaan, että alkavat taas nämä omat rakennuspuuhat näyttäytyä lähinnä pienehkönä puuhasteluna siihen verrattuna.
Mistä päästäänkin asioiden ytimeen: elämä on aina helppoa tai vaikeaa, mukavaa tai ikävää ihan riippuen siitä mihin vertaa. Sellaisina hetkinä kun tuntuu, ettei jaksaisi lähteä rakentamaan tuota omaa talonpäätyä valmiiksi, niin Anderssonin Lehtitaloprojektiin verrattuna se on kuitenkin kovin pientä ja lähes vaivatonta. 
Tai siihen rappiotilaan verrattuna, jonka pikkuveljeni perheineen osti viime kesänä ja jonka kunnostamiseen menee varovaisten arvioiden mukaan 3000 vuotta. 
Itse asiassa, näistä ajatuksista virkistyneenä taidankin viikonloppuna rykäistä sen talonpäädyn valmiiksi!
 

Jaa