Teini talossa

Lumen saartamana

Jaa

Tilannekatsaus: Ulkona on yön aikana tullut puoli metriä lunta. Ei siinä muuten mitään, mutta kun lapset ovat hukanneet kaikki (2) lumilapiota sekä lumikolan jonnekin hangen alle. Kenelläkään ei ole minkäänlaista muistikuvaa, missä niitä mahdollisesti on tarvittu ja mistä siis kannnattaisi alkaa kaivaa.
Tosin ei ole mitään millä kaivaa.
Mutta hätä keinot keksii! Keittiöstä löytyisi sellaisia isoja lusikoita, joilla yleensä lapataan ruokaa lautaselle, mutta ehkä ne sopivat paremmin vankilapakoihin.
Kihveli voisi toimia. Se on kuitenkin suurin piirtein sellaisen lasten leikkilumilapion kokoinen. Sen kanssa pääsisi ehkä autolle ja jahka naapuri avaa tuon päätien, kukaties selviytyisi ostamaan uuden kolan.
Vai odottaisiko sittenkin vain kevättä? Aurinko tekisi työn, eikä tarvitsisi vaivautua. Kissa selkeästi valitsi tämän vaihtoehdon, kun se aamulla halusi ulos, katseli kauhistuneena ovenraosta ja juoksi äkkiä takaisin kylppärin matolle, jossa nauttii lattialämmityksen suomista etuisuuksista.
Toisaalta nyt on hiihtoloma täälläpäin Suomea, joten sisään ei saisi oikein jäädä. Vaan ei sinne suksienkaan luo pääse, ellei ensin anna kihvelin viuhua.
Nyt kun asiaa oikein ajattelen, myös tuollainen muovinen aanelosten matala arkistointilokero saattaisi toimia. Ja kosksa koko homma on lasten syytä, voisin ehkä varustaa heidät kattilankansilla, joiden avulla voisi kukaties koettaa huiskia lumeen jonkinnäköistä polkua.
Niin että ei tässä itse asiassa taida sittenkään mikään suuri hätä olla. Päätän siis raporttini täältä lumen alta tähän.
 

Jaa

Kommentit (7)

Meillä isäntä lähti tänä aamuna ensimmäisenä liikekannalle ja soitti heti kohta tien päältä lähtiessään auraamastaan kotipihasta kyllä päässeensä, mutta isommalla tiellä olleen paikoitellen niin paljon lunta, ettei ollut auttanut kuin soitella auraajaa paikalle ja jäädä odottelemaan tienposkeen. Kunnon karpaasi ei tietenkään pienistä lannistu tai ota opiksi toisen neuvoista tai kissan viisaudesta ja pysy sisätiloissa vaan lähtee tietty myrskyä uhmaten lenkille... Tunnin verran paarustin kasvavien kinosten keskellä, ja olipa siinä ja siinä että pääsin enää takaisin tulleeksi. Ei enää yhtään näkynyt omia menojälkiä takaisin tullessa ja lunta oli paikoin reiden korkeudelle asti . Nyt ehkä vihdoin alan ymmärtää tenniksen ja muiden sisälajien harrastajia... He ovat vissiin kuunnelleet kissaansa...
Vällyjen alla poterossa, koko perhe ja koko pvä. Sopii meille, onneksi on sunnuntai:)
Länsirannalla vietettiin laiskiaissunnuntaita; aamupala-nokoset-lukemista-sohvailua-kanavasurffausta-nokoset-tuijottelua ulos pyryyn-lounasta- jne. Jos nyt viimein tähän aikaan päivästä rykäisisi ja kiskoisi vaikka pyykit ulos koneesta, olisi päivän työ tehty :) Puolustuksen puheenvuorona lisään että kyynärsauvojen kanssa liikkuminen ja askareista suoriutuminen vie hippasen verran enemmän energiaa kuin normisti, toisaalta eipä ole mihinkään kiire. Saa tulla vaikka metri lisää lunta, minen edelleenkään sitä kolaa ;)
Mietin kissa taitaa taas olla pikkasen "outo"! menaa kun aamulla ulos läksimme koirat mukana, niin kissahan viihtyi mukanani koko reissun ajan. Pyöri ja piehtaroi vieläpä lumessa. Outo katti... Mutta niin ihana! Toisaalat, kun oikein ajattelee, niin ehkäpä siitä lumesta nauttisi, jos kokeilisi kissan "logiikaa" : Kun ei kerran kinoksista pääse eroon ennenkuin keväällä, niin nautitaan sitten niistä ja pyöritään oikein koko kropalla. Hämärästi kyllä muistan kokeilleeni jotain tällaista, oisko ollut lapsena? Mutta, eikö ole ihanan puhdasta ja siistiä ulkona? Tapani- ja Hannu-myrskyjen katkomat oksat kivasti piilossa lumen alla....
Tätä en suosittele kokeiltavaksi tiiviisti asutetussa taajamassa - ainakaan ilman uimapukua. Mutta, jos naapuriin ja muihin silminnäkijöihin on sopiva näkörako, niin mikäänhän ei ole ihanampaa kuin käydä näillä pehmolumilla saunasta käsin lumikylvyvyssä. Johan veri kiertää vanhassakin...
Kola löytyi, lumilapiot eivät. Ilmeisesti huomenna sitä tarvitaan taas, näin olen säätiedotuksista ymmärtänyt. Mutta tämän hetken kun lumet on siististi kasassa, piha on oikein kaunis: paitsi niiden myrskyjen okast, myös kaikki remontin kaatopaikkaa odottavat jutut ovat kauniin valkoisen hangen alla. Poissa silmistä, poissa mielestä!
Jooo eilen tipahti sitten se yli puoli metriä korkea kasa katolta alas. Sanoin ukolle että rappunen pitää putsta että päästään rattaiden kanssa kävelylle. Hetken se kokeili ja sanoi että se on mahdotonta; sai pienen kolon siihen niin että ovi aukesi ja että pääsi toiselta rappuselta kävellen pois muttei rattailla. No tänä aamuna kun nyt olen lomalla komensin 2 vanhempaa muksua ulos mukaan arkeologisiin kaivauksiin jotta löydettäisiin se rappuen. Toinen joutuu hoitaa pienintä ja yksi auttamaan mua. Joo kyllähän se 2 tunnin jälkeen löytyikin, mutta sen jälkeen olin niin puhki että ei enää jaksa mennä edes rattailla kävelylle........Hyvä puoli on että kellarin ovesta pääsee aina ulos kun se on päädyssä ja toinen hyvä asia on että toisesta etuovesta ei enää vedä kun terassille tipahti kanssa kaikki lumet katolta niin että siinä on ainakin metrin lunta edessä. Huono juttu voi olla että kun rupeaa sulamaan niin saadaan uimaallas olkkariin... Ja taas sitä lunta näyttää tulevan lisää.........