Teini talossa

Maidottomuudesta

Jaa

Sunnuntaiaamuna nousin ylös, linnut lauloivat ja aurinko oli heräilemässä. Keitin kahvit ja ryhdyin töihin. Tietokone auki ja sitten se höyryävä kahvikuppi viereen. Täydellistä! Paitsi että ei ollutkaan kahvimaitoa. Illalla sitä oli ollut vielä yli kaksi litraa.

Nopean rikospaikkatutkimuksen perusteella päättelin syyllisiksi yläkerrassa asuvan nuorisoheimon jäsenet. (Pöydällä oli kasa likaisia lautasia ja mukeja ja röhnää, jota ei ollut siivottu pois; kaikkia jääkaappiin kuuluvia asioita ei ollut palautettu sinne ja ylipäänsä koko keittiön yleisilme oli sotkuinen.)

Heimon riitteihin nimittäin kuuluu lukittautua porukalla pieneen huoneeseen, olla siellä tuntikausia ja sitten yöllä ulostautua alas keittiöön syömään. Ruuaksi ei kelpaa mikään sellainen, joka on tehty tiettyyn aikaan, esimerkiksi ruoka-aikaan (yäk, paskaa), mutta sitten taas yöaikaan kelpaavat vähän homeisemmatkin leivät ja ylipäänsä mikä tahansa.

No tällä kertaa heimon jäseniä oli kaikkiaan kolme ja lopputulos sama kuin niin kovin usein: kaikki maidot oli juotu. Ei tullut mieleen, että joku muukin olisi saattanut kaivata sitä. Että edes hiukan olis voinut jättää muillekin.

Minun aamuni oli tietenkin pilalla ja keräsin raivoa ohimoilleni jo kello 7.03. Kahvi ilman maitoa näetsen on kuin kahvi ilman maitoa. Join sitten mustana,eli  niin kutsuttuna café juronina – juron on ranskaa ja tarkoittaa googlekääntäjän mukaan kirosanaa.

Kun nuorisoheimo sitten heräsi puolen päivän tienoilla, he könysivät alas ja ryhtyivät tekemään aamupalaa. Mutta voi! Ei ollutkaan maitoa! Seurasi reklamaatio:

- Äitiiiii! Mitvit! Miksei tääl oo maitoo! Me ei saada kaakaoo!

Niin.

*

No, ensi kerralla pitää ostaa muutama litra enemmän. Mutta episodi opetti myös jotain tärkeää (vaimo ymmärsi sen ja selitti minullekin, joka kävin edelleen kuumana siitä että kallisarvoinen kahvihetkeni oli pilattu).

Se opetti, että jos nuoriso kokoontuu meille lauantai-iltana juomaan maitoa, niin kyllä asiat voisivat olla pahemminkin.

Toisin sanoen: kun aina helposti ensimmäiseksi aina vetää herneen nenään kaikesta mahdollisesta, niin pitäisi osata nähdä asioissa hyviä puolia ja mukavia pilkahduksia. Maito ei käsittääkseni ole yhtä haitallista kuin nuuska.

Ja kun sitten näkee asioissa myönteisiä puolia, niin ehkä ei itsekään ole aina niin kiukkuinen kaikelle, mitä murrosikäisyys koko ajan heittää eteen.  

Ja jos ei ole koko ajan kiukkuinen, ehkä se myönteisyys pikku hiljaa laajenee ja tarttuu nuorisoonkin. Ehkä sillä keinoin saa rikottua sen negatiivisuuden kehän, että kun sinä et koskaan ja kun sinä aina…

Se voisi edesauttaa suhdetta siihen teiniin. Tai jos se on liikaa pyydetty, niin ehkä se laskisi edes omaa verenpainetta.

Jaa

Kommentit (11)

Pahoittelen, tietyssä angstin vaiheessa teinistö on täysin immuunia kaikenlaiselle myönteisyydelle. Etenkin jos se tulee omien vanhempien taholta, jolloin sillä on mitä todennäköisimmin juuri päinvastainen vaikutus. Mutts omaa verenpainetta kannattaa aina säästellä niihin tosihetkiin! (kun maidosta tehdään valkovenäläisiä)
Tuttu tilanne. Ratkaisu tilanteeseen on: iskukuumennettu maitopurkki kaapin uumenissa (avaamatonta ei tarvi säilyttää jääkaapissa) piilon täytyy vain olla hyvä, heimo ei juo sitä kylmänä mutta kaakaoon se kelpaa. (Samaan piiloon voi laittaa myös yhden suklaalevyn ja valkoviinin, niin sanottu selviytymispakkaus)
Hyvä piilopaikka: Siivouskaappi! Ei vahingossakaan teinistä pistä nenäänsä sinne!
Terkkuja vaimollesi, hän on viisas ihminen. Kieltämättä välillä itseänikin muutama vuosi takaperin kiukutti ylläpitää heimon luolastoa ja massiivista mutta aina riittämätöntä muonavarastoa, oli se silti parempi vaihtoehto kuin etsiä joka viikonloppu kissojen koirien kanssa jälkikasvuani ties mistä piriluolastoista ja ekstaasibileistä tai löytää heidät heimoineen kaahaamasta jonkun kaverin vanhemmilta seikkailumielessä "lainatulla" autolla tuhatta ja sataa tai puuhaamassa jotain muuta yhtä älytöntä. Ja parempi aamulöydöshän ne tyhjät maitopurkit tosiaankin ovat/meiläkin olivat kuin keppanapullot, nuuskarasiat, röökiaskit, marisätkäntumpit tai käytetyt huumeruiskut... Eli jos nuorten heimo jotain meidän vanhempien heimolle opettaa niin kärsivällisyyttä,suhteellisuuden tajua ja positiivista ajattelua...vaikka sitä ei äkkiseltään aina uskoisikaan...
Hyviä vinkkejä!
Meillä on pihasauna, jossa on takkatupa ja parvi. Ihmetyttää, mistä se nuoriso arvaa, että mies on päättänyt lämmittää saunan launtai iltana. Ja aika usein noin tuntia ennen kuin se paljon puhuttu saunan lämmitys alkaa, sinne pölähtää semmonen vajaa kymmenkunta nuorta ja isäntä on kiukkuinen kuin ampiainen. Minä olen aina niin tyytyväinen, kun nuoret ovat silmien alla ja sitäpaitsi minusta saunominen lauantai päivällä olis jotenkin niin paljon mukavampaa... Mutta sama jatkuu, ehkä vielä pari vuotta, toivottavasti <3
Lidlissä kestomaitoa. Halpaa. Myyvät 10 purkn levyinä. Säilyy huoneenlämmössä. Jemmaan.
Kiitos näistä Teini talossa -postauksista (näistä syntyy varmaan kirja jossain vaiheessa); ovat ihan parasta vertaistukea näihin vanhemmuuden HAASTEISIIN tässä tietyssä vaiheessa.
Kiitos kiitos! Vai kirja. No ehkä jotain.
Teinejä jotka juovat maitoa?! Interesting. Onko tämä jokin MTK:n lobbaama maaseudun ilmiö? Ei täällä pääkaupunkiseudun laitamilla ole ei-siideriä-kittaaville-teineille maistunut kuin vesi ja kevytlimppari. Jälkimmäistä ei tosin koskaan ole ollut talon puolesta tarjolla, joten mukavasti meni niin kun vettä tuli hanasta :-)
Kaakao, jos tarkkoja ollaan.