Teini talossa

Messuilua

Jaa

Takana pitkä Kirjamessuviikonloppu, ohessa saalis. Neljä kirjaa on hyvä saavutus – homma ei siis lähtenyt niin sanotusti lapasesta.  Erityisesti tykkään tuon yhden kirjan nimestä: “Olimme ihan suunniltamme”. En suorastaan malta odottaa, että saan tietää, minkä takia ne kaikki ovat ihan suunniltaan.

Tämän vuoden hassuja tapauksia oli, kun törmäsin erääseen naisen jolla oli lappu jossa luki, että olenko Roope Lipasti. Olin. Sitten siinä lapussa luki, että hän oli menettänyt äänensä mutta tahtoi minun signeeraavan kirjani ja että ihan oli hän kovasti odottanut sitä.

Se kuulkaa lämmittti mieltä!

Toinen hauska oli, kun olin kustantajani kanssa kahvilla, niin presidentti istui siinä takanamme. Kustantaja oli heti tehtäviensä tasalla ja kävi lahjoitamassa Niinistölle uuden Linnan juhlat -kirjani – sopi siis juuri hänelle mitä parhaiten.

Ja juu: kyllä presidentti sen ihan otti vastaan ja kiittikin vielä!
 

Jaa

Kommentit (1)

Kai pressa tajuaa että kutsu juhliin on ihan pakko lähettää niin kirjailijalle kuin kustantajallekin.