Teini talossa

Mrrrrrrr

Jaa

Ennen muinoin (jolloin kaikki oli paremmin) oli niin että ainakin sähköstä, mutta vissiin myös vedestä, maksettiin kotitalouksissa niin että laitettiin raha automaattiin ja sit sai ao. tuotetta niin kauan kuin sitä sillä kolikolla nyt sit saikin. Muistan nähneeni jossa leffassa tällaisen systeemin –se oli ehkä jostain tuolta 1900-luvun alusta.

Niin sitä vaan, että siihen pitäisi palata!!!!!! Heti. Nyt. Tänä aamuna. Kaikkina aamuina.

*

Se menis niin, että nuorisolle annettais aina maanantaina seittemän polettia, joilla saisi vettä niin, että joka aamu voisi ottaa semmosen maksimissaan kolmen minuutin suihkun, jonka jälkeen vettä riittäisi vielä minuutiksi mutta se olisi jääkylmää.

Nykytilanne on meinaan himputti soikoon semmoinen, että jotkut meistä - kuten minä - joudumme kaakeloimaan kylppärin joka aamu uusiksi, kun kaakelit tippuu seiniltä kun siellä oon viidakko-olosuhteet sen jälkeen kun joku on käynyt ”vähän” suihkussa.

Toinen vaihtoehto olisi, että kylppäri yksinkertaisesti nimettäisiin uudestaan. Sitä pitäisi kutsua heräämöksi. Myös lämmittelysalonki voisi olla kelpo nimi. Ainakaan meillä nimittäin suihkuun ei useinkaan mennä peseytymään vaan lämmittelemään kun inha oppivelvollisuus on ajanut lämpimästä sängystä ylös tunteja liian aikaisin. Siispä suihkuun, hana niin kuumalle kuin iho vain kestää, lasittunut katse kohti takaseinää ja korvat lukkoon.

Tämä viimeinen siksi, ettei kuulisi valituksia siitä että jonkun muunkin pitäisi päästä aamutoimilleen.

*

Olen koettanut ehdottaa, että lämmittelemiseen voisi käyttää myös sellaisia ”vaatteiksi” kutsuttuja juttuja mutta eivät ne kuulemma auta. Ovat kovin 1800-lukulainen keksintö.

Pakettiin kuuluu luonnollisesti se, että ovi pysyy lukossa myös sen jälkeen kun vihdoin on lopetettu suihkuttaminen  ja ryhdytty muotoilemaan tukkaa, että se olisi valmis päivän moninaisiin koitoksiin ja seisoisi yhtä pystyssä kuin järki.

Lämmin föhn-tuuli puhaltelee siellä lukitun oven takana – niin kuin tällä viikolla muuten myös ikkunoiden ulkopuolella. Ja sitä mukaa kuin tukka kuivuu, kitkeryys tiivistyy oven taakse katkeroiksi pisaroiksi: päästä nyt jo mut jumalauta sinne!

*

Oikeasti olen tietenkin katkera vain siitä, etten ole tarvinnut fööniä sitten vuoden 1993, jolloin leikkasin tukan lyhyeksi ja myin kampakokoelmani huutonetissä. Niin että mitä asiaa minulla sinne kylppäriin oikeastaan oliskaan…

Sitä paitsi kuten joku lapsista joskus totesi: ”Ei se ton ikäisenä enää niin haittaa miltä näyttää”.

Jaa

Kommentit (5)

Haha, viimeinen lause kruunasi kaiken :D
Meillä vihdoinkin se kuudeskin lasketaan teiniksi ja meno alkaa olla samanlaista kuin muillakin aikoinaan. Isompi valittaa että tuo vaan harjaa hiuksiaan kamalan kauan vessassa aamuisin. Itse on tehny vuosikaudet samaa mutta niin se unohtuu. Meillä on viisi kylppäriä mutta niin vaan tapellaan siitä yhdestä tilasta. Jo monta vuotta sitten piti panna tuo suihkuralli aisoihin. Suihkussa ei saa käydä aamu kahdeksan ja ilta kahdeksan välillä. Puolen päivän aikaan, silloin kun on (viikonloppuna) herätty, ei mennä suihkuun. On vaan odotettava iltaan ja oltava tukka kamalan likaisena.
Just aamulla ajattelin, että jos olis sellainen tilanne nyt, että pitäis uusi siippa hommata, niin en ottais sellaista, jolla olis nuorempia lapsia kuin itsellä - en kestäis enää yhtään teini-ikäistä lisää. Viis kertaa jo näissä höyryissä...
Siis meillä on just toi sama! Miten se suihkussa käynti voi kestää yli tunnin! ???? Ja sen jälkeen vettä tippuu katosta ja seiniltä ja ovista! Meille hankitaan kyllä toi kolikko systeemi!
Juu, viimeinen lause on niin totta... meillä se kulkee muodossa "ei äiti ketään kiinnosta, miltä sä näytät" . Aikoinaan muuten esikoinen kömpi kehoituksestani säyseästi suihkuun kun kerran sinne komensin. Kun kylppäristä ei kuulunut minkäänmoista ääntä useampaan minuuttiin, kurkkasin sisään: siellä se poju seisoi kiltisti suihkun alla, ilmeisesti umpiunessa. Lempeästi ehdotin, että "avaa kulta hana"... muuten kai seisoisi siellä vieläkin - umpiunessa...