Teini talossa

Murheita, murheita

Jaa

Ekaks hajos ruohonleikkuri, siirsin sen syrjään ja kuvittelin että niin ei tapahtunut. Sit hajos mopo joka oli pakko viedä korjaamolle. Sit hajos yhden lapsen polkupyörä ja heti perään toisen. Tää jälkimmäinenkin pitää viedä korjaamolle, kun ei äly riitä korjaamaan. Ja nyt aamulla hajos auto jolla se mopo pitäis hakee korjaamolta ja pyörä viedä sinne.

Siellä se auto nyt on uimahallin pihalla kuin yksinäinen auto uimahallin pihalla. Ja millä sen sieltä pois saa? Ei millään. Ehkä alan vuokrata sitä kodittomille uimareille yösijaksi.

Ja ikään kuin tämä ei olisi ollut tarpeeksi, niin äsken vein ruokaroskiksen kompostiin niin eikö se saatanan kompostin muovikansi mennyt yli saranoidensa, jotka murtu ja se koko kansi irtos kokonaan.

Mä taidan perustan jonkun helvetin tavarapurkamon tänne meijän pihalle. Riitää kun minä tai joku lapsista lähestyy esineitä niin ne menee palasiksi. Tai jos pitäis vaik joku silta purkaa niin meikä vaan sinne kävelemään niin kohta on entinen. Varmaan aletaan taas niitä Terminator-elokuviakin tekeen uudestaan jahka ne lukee tästä siellä Hollywoodissa.
 

Jaa

Kommentit (3)

Otan osaa :) Näin ne joskus vaan kasautuu ja tuntuu, ettei yli pääse. Mulla sattui samantyylistä viime talvena pakkasten aikaan, kun mies oli pitkällä ulkomaanreissulla lämpimissä maissa. Ensin hajosi auto. Onneksi oli pihassa toinen, jonka mies oli siihen jättänyt. Samaan syssyyn hajosi mikro, jota ilman lapsiperhe ei tule toimeen. Sen korjaantui teippaamalla. Ammattitaito sekin :) Sitten rupesi lämmityslaite reistailee ja teknisestä tilasta kuului epämääräisätä lorinaa ja välillä suhinaa. Mies vaan käski seurata, ettei paineet nouse, siis rouvalla vai varaajassa? Siinä vaiheessa hälytettiin naapurin mies paikalle tutkimaan paineita. EI kuulemma vakavaa ja hän hoiteli lämmitykset kuntoon ja lupasi vielä, että aina voi soittaa uudelleen, jos jotain huolta tulee. Pelkästään se jo auttoi, että tiesi saavansa soittaa paineiden noustessa siellä ja täällä.
Näitä tuttuja juttuja varten oon haaveillu kiertävästä talonmiehestä tai muuten kätevästä henkilöstä. Kävisi vaikka kerran kuussa meidän huushollissa laittamassa repsottavat paikat kuntoon. Oman isännän kun saa näihin hommiin kahdesti vuodessa niin lista korjauksista on liian pitkä ja aina joku työkalu on hukassa ja vaatii rautakauppareissua.
Onhan tuossa sentään vaihtelua elämän ankeaa arkea piristämään kun aina leviää eri vehje. Meillä hajosi auto. Tai ei se oikeastaan vallan kokonaan hajonnut - rupesi vain turvatyynyn hälytysvalo vilkkumaan ja ilkeä katsastusmies oli sitä mieltä että riittää Vilkkumaan Maija riittää täyttämään vilkkumisen tarpeen, eikä meidän auton enää tarvitse tai oikeastaan se ei edes saa vilkkua. No, auto vietiin pajalle, jossa se purettiin atomeiksi mutta vikaa ei löydetty ja osattu korjata mutta kovasti osaa otettiin suruumme. Kosla vietiin toiselle pajalle ja purettiin taas atomeiksi. Nyt löytyi syy vilkkumiseen, auto koottiin kasaan ja odoteltiin osaa ja purettiin taas atomeiksi uudella osalla terästettynä. Kun auto oli kasassa valo ei enää vilkkunut - jipii - nyt se paloi kaiken aikaa. Mistä syntyi johtopäätös rikkinäisestä turvatyynystä. No, tilattiin turvatyyny, purettiin auto taas atomeihin , koottiin ja huomattiin tämän toisenkin turvatyynyn olevan rikkinäinen. Nyt sitten taas odotellaan uutta turvatyynyä. Pikapuoliin alkaa nykiä hermoa. Onneksi sentään kännykkä levisi kuitenkin tässä välissä että oli edes jotain vaihtelua rutiineihin...