Teini talossa

Puuhakkaita päiviä

Jaa

Olen nyt viettänyt urani huipulla viimeiset päivät: talonlaajennus on edennyt vaiheeseen, jossa kattotuolit vihdoin saapuivat ja saimme paukuteltu ne paikoilleen. Kyllä nyt kelpaa, kun sade pysyy ulkona! Vaan oli aika kova hommakin, ei sillä. Koko viikko mennyt siinä ja vähän muussakin sirkuksessa

Ja muitakin hienoja uutisia: kirjani nimeltä ”Naapuri” on hyväksytty ja ilmestyy varmaankin ensi vuonna! Se kertoo kahdesta vähän oudosta naapuruksesta, joista toisella on aika paljon samoja piirteitä kuin Kotivinkkipakinojeni keskushenkilöllä.

Jaa mutta sehän olenkin minä itse.

No, kirja kumminkin on ihan fiktiopläjäys ja olen siihen itse varsin tyytyväinen – vaikkei se ihan valmis olekaan, pientä hiomista vielä on. Niin kuin on muuten siinä talossakin. Seuraavaksi pitäisi laittaa tuulensuojalevyt loput paikoilleen, siten villoittaa, valaa kylppärin lattia, laittaa sähköt, tehdä lattiat, asentaa ikkunat ja mitä kaikkea sitä nyt oli…

Meinaan, että tänä kesänä ei tule aika pitkäksi!
 

Jaa

Kommentit (1)

Eihän tuosta rakennusprojektista enää puutukaan kuin ihan pieni pintasilaus... Kirjasi ilmestyminen kutittaa jo näin etukäteen tulevaa lukijaakin: raaka totuus on usein taruakin ihmeellisempää ja pakinoitsijan toimenkuvaan kuuluu antaa lohtua lukijan arkeen. Lukija voi kuvitella olevansa sentään melko normaali - ainakin jos vertaa omia kuvioitaan pakinoitsijan kokemuksiin. Toteaa eräs vähemmän tunnettu lajitoverisi parin vuoden kokemuksen antamalla syvällä rintaäänellä...