Teini talossa

Ruisrääkin ääni korvissani

Jaa

Jee! Tänä vuonna on saavutettu yhdenlainen elämän taitekohta. Viikonloppuna on Ruisrock ja meillä on suurin piirtein kaikilla sinne liput. Nuoriso menee pe ja su, tytär la ja minä ja vaimo joko la tai su.

Jos aikanaan vuonna 1986 olisin tiennyt että mun vanhemmat olis kans tulossa rokkiin, olisin varmaan jättänyt menemättä tai pöllinyt ja polttanut niitten liput. Joku raja, nimittäin.

Mutta ajat muuttuvat. Rokkifestarit ovat yhä vanhempien juttu – kun on ikänsä niissä käynyt niin miksi lopettaa nyt. Tänä vuonna vielä Ultra Bra tuo täydellisen nostalgiapläjäyksen juuri minun ikäisilleni ihmisille. Ja vanhemmillekin, sillä Ruisrokkiin pääsee ilmaiseksi jos on täyttänyt 70.

Sellainen pieni ero sentään on vielä, että alaikäiset menevät sankoin joukoin perjantaina, jolloin siellä ei ole yhtään järkevää bändiä vaan pelkkää meteliä eikä kukaan  itseään kunnioittava isomahainen keski-ikäinen eksy sinne silloin. Huh, hyvä sentään.

*

Itse olen käynyt Ruisrokissa viime vuosina usein ja yleensä yksin. Minusta on hauska istuskella siellä ja katsella ihmisiä, ei niinkään bändejä. Tai tuleehan niitäkin seurattua, mutta ne ovat kuitenkin toisarvoisia verrattuna siihen yleiseen meininkiin ja fiilikseen: yleensä paistaa aurinko (en minä sinne sateella lähtisikään), kaikki ovat hyväntuulisia, kaikenlaista sähläystä näkee joka puolella, mutta se on sellaista hyväntahtoista kohellusta.

En yhtään ihmettele, että festarit ovat yksi nuoruuden hauskoista jutuista. Se, kun ensimmäistä kertaa pääsee tuollaiseen paikkaan, jossa on 30 000 hengenheimolaista ja saa kuunnella suosikkibändejä ja olla täysin toisenlaisessa todellisuudessa.

*

Kieltämättä tunnen vähän vahingoniloa myös siitä, että nuorisolla on nykyään akuutti pelko perseessä, että he saattavat siinä bailatessaan törmätä iskään tai äippään. Tai vielä pahempaa:  mummiin tai vaariin!!!!!

Mikä olisikaan ihanampaa kuin se, kun istuskelee siellä kaikessa rauhassa nurmella ja mummi tulee yhtäkkiä takaa päin halaamaan ja sanoo, että oletpas sinä kasvanut ja minä toin sinulle pullaa ja tetraa ja ovatko nämä niitä sinun ystäviäsi, päivää vaan Tsöde, minä olen tuon mummi, saanko istua tähän seuraanne, mikä se tuon soitinyhtyeen nimi onkaan, Wet Pussys, niinkö? Voikukiva, minun nuoruudessanikin oli sellaista rautalankamusiikkia, haluatteko katsoa valokuvia tuosta minun lapsenlapsestani, niinniin, söpö oli silloin ja on vieläkin!

- Mummi ole jo hiljaa!

*

Oijoi! Tällä mielikuvalla jaksan taas pitkälle syksyyn!!!!

*

Joka tapauksessa on selvää, että koska kaikki sukupolvet ovat samoilla festareilla, nuorison on keksittävä uusia tapoja erottautua vanhemmistaan. Ehkä ne tekevät sen niin, että ovat ainoita jotka ovat selvin päin.

Jaa

Kommentit (2)

Mummin 80 v synttärit Mallorcalla on so last season. "Mennäänpä koko suku Tuska-festareille, ukki tarjoo liput!"
Hei, mä näin sut sunnuntaina! Hetken kävi mielessä, että pitäiskö halata Roopea kun kaverin sisko kävi halaamassa VilleGallea ja Elli Halooksi oletettua naista. Mä oisin sitt voinut kehua halanneeni Roope Lipastia ja kaikki ois olleet ihan sairaan kateellisia. Ehkä...ja Roopekin ois järkyttynyt :-)