Teini talossa

Setsemän oikein ja vara!

Jaa

Jaahas, eilen tuli seitsemän oikein! Toisessa rivissä oli neljä oikein ja toisessa kolme. Se ei ole aivan huono saavutus. Tiedä vaikka sillä neljällä oikein saisi jotain – vaikka ehkä se vaatisi vielä lisänumeron kaveriksi.
Tosin tässä iloitsemisessa on hiukan sitä samaa kuin aikoinaan pikkupoikana kun kaveri osti Ässä-arvan ja oli raaputtanut itselleen kaksi samaa ja oli vielä yksi raaputtamatta. Kun sitten ei tullut kolmatta, hän kuitenkin totesi päävoiton olleen ”tosi lähellä”.
Isoisäni lottosi kerran niin, että jokainen numero oli vierestä, siis ihan vierestä eli kun tuli kymppi niin hänellä oli yksitoista. Kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että päävoitto oli harvinaisen lähellä. Kukaan ei sanonut ääneen, ettei rivissä ollut varsinaisesti yhtään oikein.
Mutta lotto on hieno keksintö. Ennen kaikkea se on hieno keksintö siksi, että se on niin kovin paljastava ihmisluonnon hyvien ja huonojen ominaisuuksien suhteen. Minä ainakaan en voinut olla tuntematta kateutta tänä aamuna kun luin lehdestä, että joku yksittäinen tyyppi (olisi edes porukka, oi antakaa sen olla kahdenkymmenen hengen porukka!) sai koko potin. Itse asiassa en saattanut edes lukea niitä uutisia, niin paljon korpesi.
Se oli se ihmisluonnon ikävä puoli.
Mutta lotto tuo esiin myös ihmisten hyvän puolen: toiveikkuuden ja valmiuden aloittaa alusta, jos tällä kertaa menikin mönkään. Se on pienessä muodossa sama asenne, joka laajassa mittakaavassa nähdään sotien ja maanjäristysten jälkeen, kun ei mene kuin hetki ja kaikki on rakennettu uudestaan ja ihmiset jatkavat elämäänsä.

*
Myönnettäköön, lotto nostaa esiin vielä yhden luonteenpiirteen: epärationaalisuuden. Ei ole järjen häivää laittaa niitä euroja niin epätodennäköiseen hankkeeseen.
Paitsi jos…
…pointti ei syvimmiltään olekaan voittamisessa vaan siinä viiden minuutin viihteessä ja sitä edeltäneessä haaveilussa, mitä kaikkea rahoilla voisi tehdä. Siitä se on aika pieni hinta.


 

Jaa

Kommentit (3)

Onpa ollut jättipotti kadehdittavan lähellä... Minulla ei ollut kuin yksi ja lisänumero oikein. Ehkä kyseessä tosiaan on vähän semmoinen aikuisten satu ja on mukava huvitella ajatuksella: mitä tekisin jos voittaisin. Mutta olisi se toisaalta joskus jännä oikeasti voittaa ja katsoa tekisikö todella puoltakaan siitä mitä on tullut uhonneeksi. Viime kesän kuivuudessa mesosin hankkivani kaivurin kuskeineen etsimään onkimatoja - heti kun saan lotossa jättipotin... Ja tätä rataa...
Kaivuri on mainio idea! Mutta että onkimatoja etsimään? Taisi tosiaan olla aika kovaa ja kuivaa maa... Itse laitoin eilen uuden rivin, jolla tosin ei voi voittaa kuin jonkun surkea miljoonan. Siinä ja siinä viitsiikö sellaista edes käydä hakemassa, jos voittaa.
Voisihan sitä vaikka kolikolla heittää: haenko rupisen miljoonani vai lähdenkö pelaamaan tennistä...