Teini talossa

Sisäelinpäivä

Jaa

Tänään on nenäpäivä. Miksi ihmeessä? Mitä ihmeellistä nenä on tehnyt? Haistelee pahoja hajuja, vuotaa aika usein. Sisältää erilaisia kokkareita. Usein on liian iso tai vino tai punainen. Ja kaiken kukkuraksi on keskellä naamaa niin että jos ei ole siihen tyytyväinen, se on hiukan traagista.

Ehdotankin, että ryhdytään viettämään sisäelinpäiviä. Ne ansaitsevat nimikkopäivän paljon paremmin.

Ajatellaan nyt vaikka munuaisia. Miettikää millaisen määrän kusta ne saavat päällensä ihan joka päivä. Ja maksa sitten! Sitä olisi kuulkaa jokainen kuollut jo ajat sitten viinaan, ellei maksa jaksaisi pyyteettömästi polttaa sitä pois vaikka välillä sitä kuinka väsyttäisi. Pernaakin sopisi juhlia, vaatimattomuuden tähden, sillä sitä ilmankin elämä onnistuu kyllä.

Mahalaukku ansaitsisi kokonaisen lenkkimakkaran palkkioksi vuosikausien palveluksistaan. Sen venymiskyky vaikeissakin tilanteissa on ilmiömäinen.

Kohdun päivää pitäisi juhlia vaikkapa keväisin. Ja me miehet voisimme sitten kaikkina muina päivinä viettää kohtuuttomuuden päivää.

Eikä pidä väheksymän ohut- paksu- ja peräsuolta, jotka tekevät parhaansa, että ihminen olisi täyttä sontaa pelkästään mielipiteiltään.

Virtsarakon päivää voisi viettää monta kertaa päivässä. Sellainen juhlinta helpottaisi oloa synkkinäkin elämän hetkinä.

Niin että kuulkaapa päättäjät, voitaisiinko sopia ensi vuodeksi nenäpäivän sijaan tai vähintään oheen nämä kaikki?
 

Jaa

Kommentit (3)

Täällä meillä Savossapa on jo iät ajat vietetty sisäelinpäivää, joka ajoittuu perinteisesti pyhänpäivään. Silloin monen muorin hellalla porisee yhä vielä tänäkin päivänä vanha kunnon mykyrokka eli mykykeitto, joka sisältää maksaa, munuaista, sydäntä ja verestä leivottuja mykyjä. Myvyistään talo tunnetaan ja kokin taidot punnitaan: ne eivät saa olla sitkeitä möykkyjä vaan suussa sulavia, huokoisia ja makoisia.
Mää luulin vastanneeni tänne, mutta ei se näköjään onnistunut... Joka tapauksessa mykykeitto kuulostaa, hmm... ennakkoluulottomalta? Meillä täällä päin on sellainen perinneruoka kuin pruusmulju. En tiedä mitä se on, mutta hurjalta kuulostaa.
Siis mää en osaa käyttää tätä. En ole anonymous. Olen ihan Roope.