Teini talossa

Suuri Puhuja

Jaa

Minua on viime aikoina kutsuttu puhumaan monenlaisiin paikkoihin. Yleensä toimeksianto on jotain sentapaista kuin ”kato ku sul on niin kivoi juttuja siellä lehdessä, nii juttele niit samoi”:

On tietenkin kiva, jos minulla on kivoja juttuja lehdessä, kiitos siitä.

Mutta sitten alkavat ongelmat. Mitä he siis haluavat kuulla? Minun työpäivästäni? Siitä kuinka tapetoin yläkerran seinää? Siitä kuinka katselin miten maali kuivuu? Kuinka keitin spaghettia?

Vaikea uskoa, että ketään sellainen kiinnostaisi. Anteeksi, kinostaisi, kuten nuoriso sanoo (Ei kinosta, huutaa kuudesluokkalainen kaikkeen sellaiseen missä vaaditaan häneltä jonkinlaista panosta joko maailman tai hänen maailmansa ylläpitämiseen).

Kaiken kukkuraksi aika usein pyydetään, että puhu vaikka joku 45 minuuttia.

Haloo! Minulla on ollut vaimolle 20 vuoden avioliiton aikana järkevää sanottavaa ehkä kahden tunnin ajaksi ja siitäkin voisi osan tiivistää.

Näin ollen ilmeisesti ei toivota, että se 45 minuuttia olisi jotenkin painavaa asiaa, vaan jonkinmoista höpötystä. Mutta kun en minä osaa höpöttää paitsi juovuspäissäni.

Sen sijaan voisin ehkä mennä lavalle 45 minuutiksi olemaan hiljaa. Oltaisiin kaikki ihan hiljaa, minä edessä ja ihmiset penkeissään. Siinä ehtisi miettiä kaikenlaista. Harvan päivään varmaan mahtuu liki tunnin hiljaisuutta, jona aikana miettiä itseään, perhettään, työtään, toimiaan, iltaruokaa, harrastuksia – mitä nyt sitten haluaakin miettiä.

Se olisi time well spent.

Vertailun vuoksi: tämän jutun lukemiseen menee noin puoli minuuttia. Tarvitaan siis 80 tällaista jotta saadaan täytettyä 45 minuutin puhetilaisuus. Kenellä voi muka ikimaailmassa olla niin paljon asiaa? (Paitsi Karpolla). SItä paitsi ne jotka osaavat matematiikkaa tarvitsevat 90 tällaista kirjoitusta.

 

PS. Kaiken kukkuraksi yleensä suostun menemään.
 

Jaa

Kommentit (4)

Missä sulla nyt oikein on ongelma? Jatkat vaan vähän reilummin väliaikaa (vartti jorinaa/puoli tuntia paussia) ja värväät jonkun jälkikasvustasi myymään laihaa termarisumppia porstuassa artistin hyväksi...
Kuulostaa kohtuulliselta... Mutta yleisö kyl ehkä huomaa huijauksen.
...enpä tiedä huomaisiko. Ajattelepas vaikka jotain Saravuotakin, tuota ällöttävän omahyväisyyden täydellistä ruumiillistumaa, jota kuulemaan minua ei saisi kilon paloinakaan, mutta niin vain Jari poika patsastelee ja kansa hurraa kuninkaalle ihmettelemättä hetkeäkään missä vaatteet...
Hei mitä enemmän sekoilet ja puhut puuta heinää, sitä viisaampana ne sinua pitää. Kas kun eivät pysy sinun ajatuksiesi perässä. Puhua 45 min lööperiä on helpompaa kuin seistä sanattomana.