Teini talossa

Teinitieteiden professori

Jaa

Koska olen teinitieteiden professori, minulta usein kysytään kaupan kassajonossa, kuinka helkutin monta kertaa ihmisen täytyy käydä peruskoulu elämänsä aikana? (meiltä teinitieteiden professoreilta kysellään kassajonossa outoja asioita, myönnän)

Onneksi tiedän siihen vastauksen: Ihmisen täytyy käydä peruskoulu yhtä monta kertaa kuin hänellä on lapsia – plus se kerta kun hän kävi koulun itse. Puhun tietenkin läksyjen lukemisen tukemisesta sekä kokeisiin kyselemisestä.

Vuosien aikana tulee kerrattua moneen kertaan niin talitintin ulkomuoto, Kainuun sijainti, pyramidien muoto (kolmio) kuin vahvat verbit sekä erilaisia trigonometriaan sekä toisen asteen yhtälöihin liittyviä asioita.

Näitä kaikkia yhdistää se, että ikinä niitä ei opi ja koskaan niitä ei myöskään selitetä koulukirjassa millään järjellisellä tavalla. Jos esimerkiksi matematiikassa pitäisi tehdä erilaisia geometrisia laskelmia voi olla varma, että siellä luvun alussa on selostettu Pythagoraan lause, mutta ei mitään sellaista, mikä liittyisi edes kaukaisesti niihin laskuihin. Ne kun selitetään ”tunnilla”.

Jep.

Ja sitten kun ne on selitetty tunnilla, niin oppilaat ovat paitsi painaneet ne mieleensä, myös tehneet niistä täydelliset muistiinpanot.

Not bloody likely.

Niin sitä tässä vaan vähän ihmettelen, että kuinka on mahdollista, että joka vuosi on hankittava esimerkiksi matematiikassa uudet, päivitetyt kirjat, kun niissä vanhoissakaan ei ole selitetty mitään. MITEN SELLAINEN TIETO VOI MENNÄ VANHAKSI JOTA EI OLE SELITETTY!!!!!!!! KYSYN VAAN!!!!

*

Noniin, rauhoitutaanpa.

Ylipäänsä sanoisin koulukirjoista, että useimmat niistä eivät saa seitsemää parempaa kouluarvosanaa. Kivoja piirustuksia niissä kyllä on, mutta asiat on yleensä esitetty aika lailla sinne päin. Historian kirjat esimerkiksi ovat niin yleisellä tasolla, että jos niitten perusteella pitäisi ymmärtää ihmiskuntaa niin onnea matkaan.

Onneksi teini-ikäisten perheissä tämä kokeisiinkuulustelu- tai läksyasia helpottuu, koska teineille ei anneta läksyjä eikä heillä ole kokeita. Tai jos joskus onkin, niin ”mä osaan ne jo”, jolloin niihin ei tarvitse lukea. Viitonen numerona todistaa väitteen, eli tunnilla tod on kuunneltu ja asia on hallussa.

Teininä on vielä sellainenkin hieno puoli, että pystyy lukemaan koko koealueen alle viidessä minuutissa ihan riippumatta siitä kuinka laaja se on. Valitettavasti tuollainen lukunopeus katoaa jonnekin sitten aikuisena, vaikka siitä olisi kyllä työelämässäkin kovasti hyötyä.

Päätän raporttini täältä matematiikankirjan alta tähän.

Jaa

Kommentit (1)

No ei näköjään ihan putkeen tuo peruskoulu mene vaikka oletkin sen moneen kertaan käynyt ;-) Kolmio on kyllä pyramidin sivutahkon muoto, kolmio kun on kaksiulotteinen kappale ja pyramidi kolmiulotteinen, niin....T. Nipotäti ;-) Mutta oikeesti, mä oon kans ihmetellyt niitä kirjoja. Kun tässä hiljattain kävin lukion pitkää matikkaa toiseen kertaan, kirjoissa oli kyllä selitetty JOTAIN, mutta yleensä jouduin toteamaan että "unohda mitä kirja sanoo ja kuuntelepa mun selitystä". Matikankirjojen pedagogiikka on ihan syvältä! Terveisiä vaan kustantajille!