Teini talossa

Tilanne: rauhaton

Jaa

Olimme pikkuveljen lapsen kolmevuotissynttäreillä. Meidän lisäksi siellä olivat kaikki omien sisarusteni pikkulapset (vähän vanhemmista lapsista puuttui neljä). Kaikkiaan alle kolmevuotiaita oli seitsemän (7)! Tuskin edes Syyriassa on niin kauhea kaaos kuin siellä – ja kemut kuitenkin pidettiin vanhempieni talossa, jossa kyllä on tilaa.
Huhhuh.
Niin kivoja kun pikkuiset ovatkin, kyllä siinä väkisin tuli mieleen kiittää kaikkia mahdollisia voimia siitä, ettei ole itsellä enää niin pieniä, eikä etenkään vastasyntyneitä (niitäkin oli paikalla yksi, joskin hän käyttäytyi varsin sivistyneesti, ei esim. yrittänyt koko ajan hypätä portaista pää edellä alas, kuten kaikki muut). Jossain vaiheessa oltiin koko porukka samassa huoneessa ja koetin saada kokonaiskuvaa, mitä huoneessa tapahtui, mutta se ei onnistunut, sillä kuten Heisenbergin epätarkkuusperiaate sanoo: on mahdotonta määrittää tarkasti, missä seitsemän vaippaikäistä on samalla kellonlyömällä. 
Päätän raporttini täältä hermoparantolasta tähän.
 

Jaa

Kommentit (3)

:D Itsehän siis vietän kahdeksan tuntia (arki)päivässä kuudentoista 1-3-vuotiaan seurassa! Ja toivottavaa olisi, että kaikkien sijainnin kykenisi määrittämään koko ajan... Mutta ehkä se auttaa, kun meillä ei ole niitä portaita ;)
Hyvin samanlaisia fiiliksiä itsellänikin kuin sinulla Roope. Miettii nyt usein (kun nuorin lähtee kouluun), että mitenkähän sitä aikoinaan onkin jaksanut sitä hulinaa, kun on ollut kotona 4 alle kouluikäistä ja kaverit päälle. Oiskohan iällä merkitystä ;) tai sitten sitä vain ajattelee, että homma (pikkulapsi vaihe) on minun kohdalta hoidettu ja nyt on seuraavien vuoro (ja helpotuksen huokaus). Nyt sitten nautitaan koululaisten ja murkkujen vähän erilaisista hulinoista.
Joo, aika aikaa kutakin ja kaikkeen tottuu, mutta tottuu kyllä poiskin... Vai kuudentoista alle kolmevuotiaan kanssa. Ne ei kyl sit taida olla ihan kaikki omia...!