Teini talossa

Trollit eiku trullit

Jaa

Käsitin äsken, että koht tänne alkaa tulla pikkunoitia eikä talossa oo karkin karkkia.
Jos niille antais omenan? Ja sit kun ne alkaa itkeen sanois, että silloin kun setä oli nuori tämä oli karkkia. Ja sitten kun ne alkaa itkeen vielä murheellisemmin, väittäis että sittemmin se karkki on vaan muuttunut omenaksi. Lapset on niin tyhmiä, että ne saattaa hämääntyä tuollaisesta.
Tai jos antais niille rahaa? Siinäkin on tietty se ongelma, ettei niille varmaan käy pankkikortti.
Yksi mahdollisuus olisi laittaa ittelle huulipunaa poskiin ja huivi päähän ja mennä kierrokselle. Keräis karkit naapurustosta, niin sit vois jakaa ne edelleen. (Möreällä äänellä) ”Avatkaa ny pliide! Täällä on naapuri! Tulin antamaan teille vitsaa, jos annatte karkkia.”
*
Noin. Wish me luck, vaikka en aivan käsitäkään tämän vitsaliiketoimen logiikkaa: miksi kukaan antaisi karkkia siitä hyvästä että saa vitsaa? Paitsi ehkä S&M-henkiset ihmiset. Lasten edellisten vuosien karkkisaaliin perusteella sellaisia on täälläpäin enemmän kuin kylliksi. Ehkä se johtuu maaseudun raikkaasta ilmasta tai liiallisesta maataloustukikaavakkeiden täyttämisestä.
Vai käviskö sittenkin ärrältä hakemassa suklaamunia? Ehkä se on viisainta.
 

Jaa

Kommentit (3)

Kulttuuriperimää ei aina ymmärräkkään.
Olisit vaan laittanut huivin päähän - tai no, voihan sitä virpoa ilman huiviakin... Yhtenä vuonna törmäsin äijäporukkaan, joka olivat kuulema menossa kaveriaan virpomaan. Toivottavasti eivät kovin lujaa hutkineet, oli meinaan vitsakin miestä myöten eli ei mikään turhanpäinen pikku varpu. Kovasti heitä ainakin kepposensa etukäteen nauratti.
Siinä kävi niin, ettei tänne lopulta eksynytkään ketään, taitavat olla naapuruston lapset jo liian vanhoja (tai osa liian nuoria).