Teini talossa

Tuiki tuiki tennistähti

Jaa

Kohta lähden Impivaaran tennishallille pelaamaan ja siinä viereisellä kentällä pelaa Jarkko Nieminen, tai treenaa, jos ollaan ihan tarkkoja. Saas nähdä kumpaa vasuria yleisö siellä lehtereillä seuraa tarkemmin! Oma pelini joka tapauksessa on vivahteikkaampaa, kun ei voi koskaan olla varma, mihin pallo lähtee. Juuri siinä piilee pelin yllätysmomentti.
Jarkko pelaa oman valmentajani kanssa (no, vähän suuri sana, ei minulla tietenkään mitään valmentajaa ole, mutta käyn samaisen kaverin kanssa aina joskus pelaamassa), joten tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, pystymmekö me meidän kentällä lainkaan keskittymään omaan peliin.
Kuka ties käy niin, että lyömme koko ajan pallon heidän kentälleen silkkaa hermostuneisuuttamme.
Mutta jos niin käy ja Jarkko lyö sen pallon sitten takaisin, niin eikö silloin voida teknisesti ottaen sanoa, että olen pallotellut hänen kanssaan?
Niin kuin vaikka lauseessa ”Kyllä, viime aikoina olen todellakin käynyt Jarkon kanssa normaalia useammin pallotelemassa”?
 

Jaa

Kommentit (6)

Minun nähdäkseni tämä asia tulisi nyt esittää muodossa "sinulla on sama valmentaja Jarkon kanssa" ja tänään "on yhteiset treenit". Turha olla mitenkään täsmällinen jos pääsee tällaiseen seuraan! :) Aion itsekin nyt sitten kertoa kaikille että "yksi mun tuttu treenaa Jarkko Niemisen kanssa". =D
Taas pääsi askeleen lähemmäksi ajatusta "näin motivoin mieheni treenaamaan ja saan hänet odottamaan treenejä kuin pieni poika" Kiitos!
Ja nyt vähän lisäinfoa: tapasin Jarkon ja vaihdoin hänen kanssaan pari sanaa sekä annoin hänelle puhelinnumeroni. Kun hän asteli kentälle, jossa olimme kaverini kanssa ennen tunnin alkua lämmittelemässä ja luovutimme lämmitetyn kentän hänelle, totesin, että sieltä tulee hallin toiseksi parans vasuri (olen itsekin nimittäin vasuri, toim. huom.) ... Nyt saattaisi olla parempi olla kertomatta enempää, koska tuo puhelinnumerojutska implikoi sitä, että hän soittaa kohdakkoin ja pyytää pelaamaan tai sparraamaan Ranskan avoimiin. (Valitettavasti totuus liittyy yhteen lehtijuttuun jota olen tekemässä, mutta sitäkään en aio kertoa kenellekään.)
Mitäs me pikku yksityiskohdista... Itsekin leuhkin aina tilaisuuden tullen kaikille miten joskus vuosia sitten voitin erään viihdemaailmasta tutun henkilön pubi-visailussa - ah tietotasoani ja älyni loistoa. Sen jätän kertomatta että kisan toisen osapuoli uuvahti sikiuneen jo vähän ennen viimeistä kysymystä... Ja sitä paitsi Roope - tuo sinun tenniksesi kuulostaa erehdyttävästi omalta hiihtoharrastukseltani - ei ehkä kovin tyylikästä ja sujuvaa, mutta sitäkin omaperäisempää...
Jep! Omaperäistä on. Ja tänään taas treenaamaan!
Kyllä voi sanoa :) Minä kehun joskus, että olen laulanut Rusasten oopperaperheen kanssa. Mitäs sillä väliä, että mukana oli kymmeniä muitakin :)