Teini talossa

Uudenvuodenlupauksia

Jaa

Joulukuu on aina sellainen kuukausi, jolloin menee ihan järjettömästi rahaa, eikä siinä auta oikein mikään. Lahjat, ruuat, ylipäänsä se, että lapset ovat koko ajan kotona ja ollaan lomatunnelmissa...

Tämän seurauksena tammikuussa on sitten kulutuskrapula ja ahdistus siitä, että tässä joudutaan mieron tielle, ellei tapahdu jonkinlaista kurikuuria. Se on itse asiassa vähän sama kuin kristittyjen pääsiäispaasto, jonka ideana on kärsiä ensin hiukan ja mässäillä sitten. Uudessa vuodessa mennään vain toisin päin, ensin mässäillään ja sitten kärsitään.

Vaikka en minä ajattele, että se olisi kärsimistä. On mukava elää vähän terveellisemmin ja niukemmin välillä. Tein kolme uudenvuodenlupausta, jotka kaikki liittyvät rahaan ja yksi lisäksi myös terveyteen.

1. Ryhdyn (jälleen) rationalisoimaan ruokahuoltoamme. Se tarkoittaa, että kaupassa käydään kaksi kertaa viikossa, ruuat mietitään etukäteen, ensin käydään Lidlissä ja sit ne mitä ei sieltä saa haetaan K-kaupasta. Kuuden hengen perheessä säästö on merkittävä, vuodessa muutaman tonnia. Lidlissä on nimittäin 20-40 % halvempaa melkein kaikki.

2. Lämmitän takat joka päivä. Se on asia, joka helposti jää mukavuudenhaluaan tekemättä, vaikkei siinä nyt niin suuri homma olekaan. Joka aamu pitää vähän tsempata ja sitten illalla hakea puutäydennys ettei aamulla tartte mennä ulos pimeään ja kylmään susien syötäväksi. Kuta kuinkin meidän pihalla on nimittäin nähty susi. 

3. Tipaton tammikuu on jo muodostunut perinteeksi, ja tänä vuonna ajattelin jatkaa Matti Nykäsen projektin hang around –jäsenenä ainakin jonkin aikaa vielä tammikuun jälkeenkin. Puhun siis siitä sata päivää ilman viinaa –hankkeesta.

Semmoset lupaukset. Ryhti on jo nyt, viidentenä päivänä, täysin lysyssä ja surkeana.

Mutta se johtuu siitä, että venäytin eilen selkäni tenniksessä.  
 

Jaa

Kommentit (2)

...Kyllä meilläkin se tipaton olisi aloitettu, mutta kun juuri vuoden vaihtuessa osui kohdalle pitkä sähkökatko, joka katkaisi myös veden tulon hanasta, niin ihan pakkohan sitä oli kuoharia ja keppanaa janoonsa kiskoa... Mutta sähköjumin positiivinen puoli oli siinä, että klapeja tuli työnnettyä tavan takkaan tuhkatiheään kun puukeskuslämmityksen vesikierto ei tietty pelannut sekään ilman sähköä... Ja sen kolmannenkin lupaukseni rikkoisin taatusti viimeistään maaliskuussa, joten enpä edes kerro mitä aioin luvata - säilyköön ehjänä kun en lupaa mitään...
Tuo on kyllä totta, että jos vettä ei tule hanasta, vaihtoehdot ovat minimissä...