Hyviä unia kaikenikäisille

Jaa
Unen merkitys on erilainen eri elämänvaiheissa. Lue, miksi taapero kömpii vanhempien sänkyyn, teini tarvitsee reilusti unta ja keski-ikäinen piehtaroi lakanoissa.

Vauvan uni rakentaa aivot

Kun vauva nukkuu, näyttää kuin vauva ei tajuaisi tästä maailmasta mitään. Söpö olemus kuitenkin hämää. Unen aikana vauvan aivot kypsyttelevät kaikkea, mitä tarvitaan maailman tajuamiseen.
Vauvan kehittyville aivoille uni on konkreettista rakennusaikaa: hermosolujen välille syntyy valtavalla vauhdilla uusia yhteyksiä ja muistijäljet vahvistuvat. Kokemukset alkavat painua pysyvään muistiin. 
Vauvan tunnemuisti kehittyy voimakkaasti puolentoista vuoden ikään asti. Uni luo pohjaa muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tunne-elämän kehitykselle. Lisäksi unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia.
Vanhemmille vauvan uni tarkoittaa lähinnä jatkuvaa yöheräilyä. Sekin liittyy aivojen kehitykseen: vauva vasta opettelee vuorokausirytmiä.
– Vauva kyllä yleensä löytää kehittymiseen tarvittavan unen määrän. Yöheräily on ongelma oikeastaan siksi, että vanhempien väsymys voi vaikuttaa vuorovaikutukseen vauvan kanssa, THL:n lastenlääkäri Jarmo Salo sanoo.
Vauvaa voi opettaa saamaan unen päästä kiinni itse jo ensimmäisten kuukausien jälkeen. Tutut nukahtamistavat auttavat unille ja takaavat kypsyville aivoille riittävän levon. Rutiineista on hyötyä, kun vauvasta kasvaa ympäristöään innolla rekisteröivä taapero, joka ei aina innoltaan malta nukkua.
 

Leikki-ikäisen kasvu lisää painajaisia

Mua pelottaa, nyyhkii 3-vuotias keskellä yötä ja kömpii viereen. Hirviö söi mun vaatteet, kuuluu selitys aamulla.
Leikki-ikäinen näkee painajaisia ja voimakkaita unia, koska hänen päänsä käy läpi mullistavaa vaihetta. Mielikuvitus ja kieli kehittyvät. Hän alkaa hahmottaa maailmaa entistä konkreettisemmin ja työstää kokemuksia unissaan.
Yöheräilyn lisäksi monilla on vaikeuksia saada illalla unen päästä kiinni. Oma tahto astuu unipuuhissa esiin, kun lapsi ilmoittaa, ettei halua mennä nukkumaan.
Selkeä päivärytmi helpottaa lapsen nukahtamista. Kun leikki-ikäisen kanssa toistaa samoja iltarutiineja ja kertoo hänelle nukkumisen tärkeydestä, uni tulee helpommin ja aivojen myllerryskin voi hieman tasoittua.
Lapsesta näkee selvästi, kuinka kokonaisvaltaisesti uni vaikuttaa mieleen ja kehoon: väsynyt lapsi on itkuinen, kömpelö ja hidas.
 

Koululainen nukkuu oppiakseen

Saanko pelata vielä Angry Birds Star Warsia, kärttää koululainen illalla. Pelit ja harrastukset houkuttelevat enemmän kuin sänkyyn meno.
Koululaisen uni häiriintyy ilta-aktiviteeteista yllättävän helposti.
– Mobiilipelit ja tv:n katselu iltakuuden ja –seitsemän aikaan voi jo vaikuttaa unen laatuun ja seuraavan päivän suoriutumiseen. Iltaseitsemän voisi olla näille puuhille hyvä takaraja, lastenlääkäri Jarmo Salo ehdottaa.
Oppimiseen, muistiin ja tunne-elämään liittyvät aivojen alueet ovat koululaisella erittäin voimakkaassa kehitysvaiheessa. Liian vähäinen uni tai huono unen laatu saavat taidot takkuamaan. Väsyneenä ei jaksa keskittyä tai päätellä, ja koululaisesta tulee levoton ja ärtyisä.
Tutkimusten mukaan päiväväsymys vaikuttaa koulusuorituksiin. Säännöllisesti ja tarpeeksi nukkuvat lapset pärjäävät koulussa paremmin kuin huonosti nukkuvat.
 

Kun teini valvoo, kaikki tökkii

Murrosikäinen linnoittautuu illalla huoneeseensa ja somettaa yömyöhään. Tulos: hän on jatkuvasti huonolla tuulella, koulu ei huvita, eivätkä treenit maistu. Pitäisikö valvominen kieltää?
Pitäisi, koska liian vähäinen uni vaikuttaa teinillä kaikkeen tekemiseen, sanoo psykologi Ville Ojanen. Ojasella on omaa kokemusta: kun murrosikäisen esikoisen nukkumaanmenoon otettiin tiukka linja, murkun olo parani monin tavoin.
Lepo on tärkeää palautumista teinin aivoille, jotka käyvät läpi samantyyppistä myllerrystä kuin uhmaiässä. Ajattelevan ja tuntevan aivopuoliskon välille syntyy uusia yhteyksiä ja turha karsiutuu pois. Kyky moraalisiin pohdintoihin ja abstraktiin ajatteluun kehittyy. Samalla kaikki kiinnostava koukuttaa.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan murkku tarvitsee jopa 9–10 tuntia unta. Hyvin nukkuneena on luovempi ja kykenee paremmin ratkomaan ongelmia myös opinnoissa.
Lähempänä pariakymppiä unen tarve vähenee. Nuoret aikuiset palautuvat yöhillumisista nopeammin kuin missään muussa elämänvaiheessa, jos elämäntilanne ei muuten kuormita. Joillekin opiskelustressi voi kuitenkin antaa ensimmäisen aavistuksen uniongelmista.
 

Vanhemmuus pätkii unet

Voisitko pukea ne lapaset jalkoihin? Mitä olin juuri ottamassa jääkaapista? Nämä ovat todellisia lauseita pikkulapsen vanhemman elämästä. Kun lasten heräily katkoo unet, lauseet unohtuvat kesken ja päivät kulkevat kuin pikku pöhnässä.
Lapsiperhe-elämä laittaa aivot erityiseen paineeseen, sillä ne joutuvat totuttelemaan samaan aikaan sekä uuteen elämäntilanteeseen että univajeeseen.
– Vanhemmuus ja työssäkäynti ovat ihmiselle yksi kuormittavimpia komboja. Psyykkistä energiaa tarvittaisiin valtavasti, mutta unen puute kaventaa toimintakykyä, Ville Ojanen sanoo.
Aivot kykenevät selviämään vähälläkin unella. Iso kuormitus laittaa päälle eräänlaisen selviytymisvaihteen, jossa ihminen suoriutuu välttämättömistä tehtävistä automaatiolla. Sen sijaan korkeampaa aivotoimintaa vaativat tehtävät, kuten keskittymiskyky, innostuminen ja positiivinen mieli, ovat unitokkuralle vanhemmalle välillä mahdottomia.
Ruuhkavuosien läpi harhailu on vanhemman aivoille omanlainen murrosprosessi. Sen voi kääntää hyödyksi, jos opettelee tunnistamaan väsymyksen aiheuttamia tunteitaan ja lataamaan akkujaan muutenkin kuin nukkumalla.
 

Keski-iässä iskevät uudet ongelmat

Kun keski-ikäinen piehtaroi lakanoissa, syy voi olla toinen kuin petipuuhat kumppanin kanssa.
Vaikka unen tarve voi vähentyä tässä elämänvaiheessa, nukahtamisongelmat lisääntyvät. Erilaiset kropan krempat ja työ alkavat vaikuttaa nukkumiseen. Unta tarvitaankin keski-iässä erityisesti elimistön korjaamiseen ja työstressistä palautumiseen.
Naisilla unen ja aivojen yhteyttä häiriköivät myös vaihdevuodet.
– Uni säätelee aivojen tuottamien hormoneiden eritystä ja hormonit säätelevät unta. Vaihdevuosissa naissukuhormonien pitoisuudet laskevat, jolloin naiset kokevat usein uniongelmia. Keski-iässä myös unen ja mielenterveyden yhteys korostuu, sanoo gynekologi Päivi Polo.
Tutkimuksissa on havaittu, että ikä vaikuttaa aivojen tapaan sopeutua univajeeseen.
Vanhemmat henkilöt suoriutuvat työmuistia vaativista tehtävistä väsyneenä hitaammin kuin pari–kolmekymppiset, mutta he eivät tee tehtävissä yhtä paljon virheitä kuin nuoret. Nuoret siis saattavat olla väsymyksestä huolimatta nopeita, mutta sortuvat virheisiin.

 

Ikä herättelee aamuyöllä

Eläkkeellä on aikaa nukkua. Ainakin päiväunia. Aika moni päälle kuusikymppinen nimittäin huomaa öisin valvoskelevansa. Vessassakin pitää ravata.
Vanhuus saa aikaan sen, että unen rakenne muuttuu. Aivot tuottavat vähemmän vuorokausirytmiä säätelevää melatoniinia ja unen määrä vähenee. Uni myös tuntuu kevyemmältä ja ärsykkeisiin herää herkemmin.
Päiväväsymys voi vaikeuttaa esimerkiksi mieleen painamista ja uusiin tilanteisiin reagointia, joihin tarvitaan aiempaa enemmän energiaa.
Jos pää ei suostu yöllä nukkumaan, päiväunet ovat tarpeen.
– Päiväaktiviteettien lisääminen parantaa unen laatua. Myös ravinnolla on iso merkitys uneen. Kannattaa juoda riittävästi ja syödä tarpeeksi proteiinia ja hyviä rasvoja, Muistiliiton Anita Pohjanvuori muistuttaa.
 

Treenaa aivot parempaan uneen

  • Harkitse lapselle unikoulua. Tyypillinen lapsen yöheräilyn syy on vanhempien nukuttamistapa: jos lapsi on tottunut nukahtamaan vaikkapa syliin, hänen on havahduttuaan vaikea saada itse unen päästä kiinni. Lapsi kuitenkin ehdollistuu uusille unitavoille nopeasti.
  • Aikuinenkin oppii. Aikuinen voi unikouluttautua harjoittelemalla säännöllistä päivärytmiä, terveellisiä elämäntapoja ja sopivia stressinhallintakeinoja.
  • Ajattele positiivisia. Jos ei nukuta, kiinnitä erityistä huomiota myönteiseen ajatteluun. Aivot ovat plastiset eli mukautuvat: ne voivat kompensoida fyysistä univajetta psyykkisellä energialla.
  • Luota palautumiseen. Satunnainen unenpuute ei ole vaarallista, sillä aivoilla on keinonsa korjata univelkaa. Valvomisesta kertyvä unenpuute korvautuu yleensä tilaisuuden tullen syvempänä unena, joka elvyttää elimistön.
  • Muista, että olet eläin. Ihmisen aivot on biologisesti viritetty nukkumaan huonosti, sillä niiden tehtävänä on reagoida vaaroihin. Unenlahjat ovat yksilöllisiä. Koko elämänkaaren jatkuva hyvin nukkuminen on yksi lahjakkuuden muoto.
Asiantuntijoina psykologi ja aivotutkija Ville Ojanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenlääkäri Jarmo Salo, naisten unta tutkinut gynekologi Päivi Polo Tyksistä sekä Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori.
 
Avainsanat: 
Jaa