Lopahtiko kuntoilu alkuinnostuksen jälkeen? Lue tämä juttu, ja olet taas lenkkipolulla

Kuvat: 
Jaa
Liikkua pitäisi, mutta kun on pallokammo, huono kunto ja kaksi vasenta jalkaa. Kuulostaako tutulta? Asiantuntijat ja lukijat kertovat, miten liikuntakipinän saa pidettyä yllä.

Tähän aikaan vuodesta se on usein jo tapahtunut. Uudenvuodenlupauksena hankittu jumppakortti on hautautunut kukkaron pohjalle, lenkkarit unohtuneet kaappiin. Kuntosalilla ja lenkkipoluilla hikoilevat ne samat naamat, joiden harrastusta eivät hetkauta säät, ruuhkavuodet eivätkä fiilikset.

Tai ehkä kuulut heihin, jotka ”eivät vain ole urheilullisia”. Tiedät kyllä, että liikkua pitäisi, mutta kun sinulla on pallokammo, huono kunto ja kaksi vasenta jalkaa.

Vai onko sittenkään? Kysyimme asiantuntijoilta ja lukijoilta, miten kuntoilusta saisi elämäntavan.

Se kuuluisa liikunnan ilo

Kun puhutaan liikunnan ilosta, puhutaan oikeastaan endorfiineistä. Jos liikunta on riittävän kuormittavaa ja pitkäkestoista – mutta ei silti aivan tappotahtista – sen aikana erittyy hyvän olon hormoneja. Aloittelijan ongelma on se, että hän harvoin pääsee tällaiseen tilaan.

– Kun on huonossa kunnossa, ei aluksi pysty liikkumaan tarpeeksi pitkään ja tehokkaasti, psykologi ja personal trainer Petra Nyman selittää.

Myös geenit vaikuttavat. Terveysliikunnan professori, ylilääkäri Olli J. Heinonen kertoo, että tutkimuksissa on havaittu, että toiset ihmiset kokevat samanlaisen liikunnan miellyttävämpänä kuin toiset. Toisille myös hyöty on isompi: heidän kuntonsa nousee samasta treenistä enemmän kuin toisilla.

Eli jos ei tykkää liikkua, voi syyttää geenejä? Ei ihan niinkään. Se kuitenkin auttaa ymmärtämään eroja ihmisten välillä. Sporttinen jumppaohjaaja kannustaa, kuinka hyvä olo aerobic-tunnista tulee. Veren maku suussa räpiköivä aloittelija ei välttämättä tunne samoin.

Alkuun onkin tärkeää, ettei liikuntaan lataa vääriä odotuksia. Jos on rapakunnossa, ei voi olettaa saavansa lenkistä välitöntä tyydytystä. Sen aika tulee myöhemmin.

Mittaaminen kannattaa

Kirkasta ensin mielessäsi syy siihen, miksi liikut. Jos liikunta itsessään ei ole ihanaa, tarvitset ulkoisen motivaation eli jotain sellaista, mitä liikunta saa aikaan. Se voi olla selkäkipujen helpottaminen, paremmat yöunet tai se, että mahdut taas vanhoihin vaatteisiisi. Timmimpi kroppa on aivan riittävän hyvä peruste liikkumiselle.

– Sisäinen motivaatio, eli se, että haluaa liikkua ja nauttii siitä, syntyy sitten matkan varrella. Se on myös ulkoista kestävämpi. Kun liikunta tuntuu kivalta, sitä haluaa tehdä, Petra Nyman sanoo.

Moni aloittelija haluaa liikaa ja liian nopeasti. Ei esimerkiksi ole realistista ajatella pudottavansa 20 kiloa pelkällä liikunnalla.

Tavoite pitää suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen, ja sen kannattaa olla konkreettinen. Mitattavissa oleva tavoite antaa toteutuessaan lisää potkua. Jaksoin lisätä painoja penkkipunnerruksessa! Sain mielettömän hyvät luvut askelmittariin!

Mittaaminen voi olla mitä tahansa, vaikka sitten päiväkirjan pitoa siitä, onko aamuisin pirteämpi olo.

Se, miten nopeasti tuloksia syntyy, riippuu tavoitteesta. Kestävyyskunto nousee jo alle kuukauden säännöllisellä liikunnalla, kiinteytymistä näkyy parin kuukauden salitreenin jälkeen.

Pään sisäinen muutos vie enemmän aikaa. Nymanin mukaan vaatii vähintään kolme kuukautta, tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen, että liikunnasta tulee tottumus. Mutta kun niin käy, se siirtyy automaattisesti korkeammalle omassa tärkeysjärjestyksessä.

Pelkällä tahdonvoimalla muutoksia on vaikea puskea läpi. Mutta sekin kehittyy liik­kuessa.

– Esimerkiksi spinningin viime minuuteilla, kun tuntuu, ettet jaksa enää yhtään, saatkin puserrettua vielä viimeiset voimat irti itsestäsi, Nyman kuvailee.

Löydä oma lajisi

Usein ajatellaan, että ainoa tapa harrastaa liikuntaa on mennä lenkille tai kuntosalille.

– Ihminen ei välttämättä tule ajatelleeksi, että moni mukava asia, jota jo nyt tekee, lasketaan liikunnaksi, Olli J. Heinonen sanoo.

Ajattele liikunnan sijaan liikkumista. Retkeiletkö mielelläsi luonnossa? Heitteletkö frisbeetä? Käytkö keilaamassa? Kuljetko kauppaan potkukelkalla? Liikkuvampaa elämää voi alkaa rakentaa hyvinkin pienillä askelilla. Jo istumisen vähentäminen on terveysteko.

– Mieti, mikä toisi hyvää oloa sinulle. Eihän sellainen dieettikään pidä, jossa on koko ajan nälkä ja ruoka maistuu sahanpurulle, Heinonen neuvoo.

Pohdi, mihin kellonaikaan haluat ja ehdit liikkua. Teetkö sen mieluummin ulkona vai sisällä? Yksin vai yhdessä? 

Netti tuo uusia mahdollisuuksia. Yksi lukijoista oli innostunut kuntoilusta YouTuben Fitness Blender -kanavan videoiden avulla. Joogaa ja muita kehonhuoltotunteja voi kokeilla kotimaisessa nettipalvelu Yogaiassa.

Jos kuntokeskusjäsenyyteen sitoutuminen epäilyttää, hyödynnä ilmaiset kokeilujaksot.

Joskus juoksulenkki voi olla ainoa tilaisuus luukuttaa täysillä omaa lempimusiikkia. Lähellä sydämen sykettä oleva rytmi antaa tahtia. Hae Spotifysta valmiita soittolistoja hakusanalla ”jogging”.

Selätä traumat ja krempat

Jos liikunnasta on huonoja kokemuksia esimerkiksi kouluajoilta, käsitys itsestä liikkujana voi olla kielteinen. Mielikuva muuttuu vain liikkumalla.

– Älä vahvista negatiivisia mielikuvia vaan suhtaudu itseesi lempeän ja kannustavan vanhemman tavoin, Petra Nyman neuvoo.

Jos liikunnan aloittamisen esteenä ovat kivut ja krempat, aloita maltillisesti ja mielellään ammattilaisen, kuten fysioterapeutin ohjauksessa. Näin teet liikkeet oikein etkä rasita elimistöäsi pahemmin. Seuraa, mitä vaivoille tapahtuu, kun olet liikkunut.

– Oletko entistä kipeämpi, vai onko kipu toisenlainen, esimerkiksi jomottava hartiasärky on vaihtunut liikunnasta tulleeseen lihassärkyyn? Kehon ehdoilla pitää liikkua, mutta riittävän lempeä ja yksilöllisesti valittu liikunta tekee aina hyvää.

Mutta kun ei ole aikaa

Jos Petra Nymanilta kysyy, miten löytää aikaa liikunnalle, hänellä on tapana hieman provosoida: Pesetkö hampaat? Käytkö suihkussa? Sillä hän tarkoittaa, että liikunta kyllä löytää paikkansa, jos sitä pitää tarpeeksi tärkeänä.

– Se on myös tervettä itsekkyyttä, että pitää puolensa ja ottaa aikaa liikuntaan.

Tee kuntoilusta mahdollisimman helppoa kaikilla keinoilla, jotka keksit. Kun lenkkarit ovat eteisessä eivätkä kaapin pohjalla, ne todennäköisemmin menevät jalkaan. Jos tiedät, että homma helposti jää syömisen jälkeen, liiku heti töistä päästyäsi.

Älä siedä turhaa epämukavuutta äläkä säästä vääristä kohdista.

– Satsaa hyviin varusteisiin ja valitse kalliimpi kunto­sali, jos sinulla on siihen mahdollisuus ja se saa sinut lähtemään salille, Nyman sanoo.

Mieti, millainen malli liikkumiseen on tullut kotoa. Entä millaista tukea saat siihen nyt? Älä anna sohvalla viihtyvän puolison lannistaa vaan selitä, että tämä asia on sinulle tärkeä ja tarvitset hänen apuaan elämänmuutoksessa.

Muista myös bonukset

Vaikka mielessä on tietty tavoite, liikunta tuo mukanaan muitakin hyviä vaikutuksia. Lukijat kertoivat, kuinka vastustuskyky on parantunut, nukahtaminen on helpompaa ja uni sikeämpää. Liikunta on auttanut rytmittämään aterioita, kun jääkaappi houkutuksineen ei ole koko ajan lähellä.

Kropassa tapahtuvat muutokset eivät ole vain sitä, että laihtuu tai saa lihaksia. Liikunta voi myös auttaa tuntemaan omaa vartaloa paremmin:

”Alkuun en tajunnut, mitä jumppaohjaajat tarkoittivat puhuessaan syvistä vatsalihaksista tai lantion asennosta, mutta nyt osaan treenata oikein. Minulla on hyvä tunne kropastani, vaikka se ei näytäkään erilaiselta”, yksi lukija kertoi.

Liikunnalla on myös psyykkisiä vaikutuksia. Sen on todettu nostavan mielialaa ja helpottavan masennusoireita.

– Liikunta antaa henkistä reserviä, puskuria stressaavissa elämäntilanteissa. Se piristää ja tekee olon paremmaksi itsen suhteen, Petra Nyman summaa.

Parhaimmillaan kuntoilusta tulee päivän paras hetki: irtiotto, jolloin saa hetken järjestellä mieltään raskaan työpäivän ja perhekiireiden jälkeen. Olisiko siinä jo tarpeeksi syytä pyyhkiä pölyt lenkkareista?

 

Lukijat kertovat:

”Lopullinen sysäys liikuntaan tuli kolmenkympin kriisin ja työpaikan liikuntaseteleiden myötä. Liityin kuntosalille ja hurahdin täysin. Aamu-uninen heräsi mielellään jo viiden jälkeen käydäkseen salilla ennen työpäivää. Kun vaihdoin palkkatöistä päätoimiseksi yrittäjäksi, saliharrastuksen tilalle tulivat terapeuttiset samoilut lähimetsissä. Neuvoni muille liikuntaa aloitteleville on, että aloita pikkuhiljaa. Silloin alkuinto ei muutu pakkorutiiniksi.” Johanna

”Vanhemmiten lihaskunnon harjoittaminen on must-juttu, jos aikoo aamulla päästä sängystä ylös. Usein tuntuu, ettei huvita lähteä liikkumaan, mutta aina se kannattaa. Vaikutuksen tajuamiseen tarvitaan useita toistokertoja, vähintään kerran viikossa muutaman kuukauden ajan. Sen jälkeen ei enää tule mieleenkään jäädä sohvalle.” Vanha jäärä

”Jouduin jäämään nuorena eläkkeelle. Oli syksy, ja paikallinen kuntosali oli markkinoilla mainostamassa itseään. Esittelijä oli sitkeä, ja lopulta suostuin tapaamiseen. Nyt, parin vuoden jälkeen, painoa on pudonnut 35–40 kiloa, enkä vaihtaisi elämääni siihen vanhaan. Kannattaa olla sitkeä: pariin kertaan ’uuden elämän’ aloittaminen ei ole mitään. Uudelleen vain, kyllä se tasapaino löytyy.” Parempi elämä

”Hieman yli kolmekymppisenä iski tyypin kaksi diabetes. Sain kaksivaihtoehtoa: lääkitys tai elintapojen muutos. Sauvakävelyllä psyykkasin itseänimielikuvilla sokerisäkeistä selässäni ja insuliinipistoksista ihollani. Alku oli melkoista sisulla vääntämistä. Välillä itkin silkastaväsymyksestä mäen päälle päästyäni. Samalla oli kuitenkin voimaannuttavaa huomata kunnon kasvavan. Enää en hengästynytkään mäessä, joka edellisellä viikolla oli viedä hengen.” Ex-sohvaperuna

 

Suosittelemme myös näitä:

Jaa