Salkkarit on pikkulasten suosikki

Huomasitko joulukampanjamme? Kaikista tilauksista 40 prosentin alennus.
Kätevästi lahjat puolisolle, kaverille tai vaikka anopille - miksei itsellesikin.
Tilaa lehtesi viimeistään 25.12. T: Kotivinkin toimitus

Jaa
Saippuasarja Salatut elämät on heti Pikku Kakkosen jälkeen suosituin televisio-ohjelma 7–8-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Sarjaa katsovat myös pojat, mutta heillä Salattujen elämien edelle kiilasi Pikku Kakkosen lisäksi myös Simpsonit. Asia käy ilmi Mediakasvatusseuran julkaisemasta Lasten mediabarometristä (2010), jossa tutkittiin 0–8-vuotiaiden suomalaislasten mediankäyttöä.

MTV3:n kotimaisten ohjelmien draamapäällikkö Sarita Harma­ ei niele purematta väitettä, että­ Suomen lapset kerääntyisivät ruudun ­ääreen nimenomaan Salattuja elämiä katsomaan.
– Finnpanelin televisiomittaritutkimuksen mukaan 4–14-vuotiaista lapsista, jotka ovat Salkkareiden ­aikaan television ääressä, kuusi kymmenestä valitsee katsottavakseen Salkkarit. Mutta 90 prosenttia lapsista on jossain muualla kuin television äärellä.
Lähetysaika on yksi syy ohjelman suosioon­. Parhaaseen katseluaikaan, kello 19.30, esitettävä­ sarja­ sujahtaa lapsiperheen arkirytmiin, jonnekin sinne­ leikkien lopettelemisen ja iltapuuhien väli­maastoon.
– Lähetysaika perustuu vuosikymmenten ­dataan yleisön mieltymyksistä. Tarjoamme ­ohjelmaa silloin, kun ihmisiä on eniten ruudun äärellä, Harma­ perustelee lasten nukkumaanmenoa edeltävää lähetysaikaa.
Salkkareiden soveltuvuus lapsiyleisölle jakaa mielipiteet, koska saippuasarjan tapaan juonittelu on siinä arkipäivää ja käsiteltävät aiheet ovat toisinaan rankkoja: huumeidenkäyttöä, pettämistä, väkivaltaa, alkoholismia ja vaikeita mielenterveysongelmia.
Erityisen huolestunut nettikeskustelu­ ­aiheesta virisi­ vuonna­ 2009, kun päätösjaksossa­ ­annettiin ymmärtää, että mieleltään järkkynyt aviomies hautasi raskaana olevan vaimonsa ­elävältä.
– Salatuissa elämissä käsitellään monia asioita­, joita lapset ymmärtävät, mutta se ei ­todellakaan ole lastensarja vaan aikuisille­ suunnattu saippuasarja, toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen suunnittelija­ Sanna Spisak.

Hankalat aiheet esille

MLL:n lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoisille päivystäjille Salkkarit on tuttu puheenaihe. Erityisesti rankkoja aiheita käsittelevät jaksot näkyvät puhelimeen tulevissa yhteydenotoissa.
– Esimerkiksi joku sarjassa nähty tapahtuma­ on jäänyt mietityttämään ja joskus pelottamaankin, Spisak kertoo.
Spisak ei kuitenkaan tyrmää Salkkari-vanhempia. Sarja voi Spisakin mukaan toimia myös pohjana keskusteluille joskus hankalistakin ­aiheista, kuten seksuaalisuudesta.
– Salatut elämät käsittelee toisinaan teemoja­, jotka eivät ole sopivia lapsikatsojille. Jos perhe­ kuitenkin katsoo sarjaa, pitäisin tärkeänä ­sitä, että­ lapsilla olisi sohvannurkassa turvallinen ­aikuinen, jonka kanssa voisi puhua sarjassa käsiteltävistä aiheista.

Ismon tuntevat kaikki

Mikä sarjassa sitten lapsikatsojaa viehättää?
– Lapset ovat uteliaita. Draama ja tarinat kiinnostavat myös lapsia. Keskiössä ovat tutut, ­inhimilliset hahmot. Sarjan tempo on verrattain nopea ja siinä on paljon lähikuvia, jotka puhuttelevat tunnetasolla. Lapset harjoittelevat elämää varten myös televisiota katsomalla, Harma pohtii.
Lasten ohjelmamaku muuttuu, kun he menevät kouluun. Lastenohjelmista siirrytään ainakin osittain aikuisten ohjelmiin.
– Koulussa ollaan tekemisissä monta vuotta­ vanhempien lasten kanssa ja heitä katsotaan ylöspäin. Lapset ovat kiinnostuneita siitä, mistä­ heitä itseään vanhemmat ovat kiinnostuneita, Spisak sanoo.­
– Salkkareista puhutaan kaveripiirissä ja lapset haluavat pysyä perillä siitä, missä mennään. ­Samalla tavalla­ kuin aikuiset, jotka tahtovat osallistua keskusteluun työpaikan kahvipöydässä. Sarjassa asiat myös tapahtuvat tutussa kulttuuri­ympäristössä ja siinä on paljon nuoria henkilöhahmoja.

Lyheneekö lapsuus?

Sekä Spisak että Harma korostavat lasten ­yksilöllisyyttä ja vanhempien herkkyyttä lasten ­reaktioille. Toiset kun pelkäävät jo Muumeja katsoessaan.
– Salatut elämät on meidän arviomme mukaan K7-sarja, jonka yksittäiset jaksot ovat erittäin harvoin K11. Raja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sen ylittäneen lapsen kannattaa katsoa sarjaa. Ikä­raja tarkoittaa, että sitä nuoremmille katsominen saattaa olla vahingollista, Harma sanoo.
Spisak luettelee rauhattomuuden, ahdistavat tunteet ja yöunien menetyksen oireiksi, joista voi tulkita, ettei ohjelma sovi lapselle.
Häntä huolettaa myös kulttuurissamme ­näkyvä lapsuuden lyheneminen.
– Haluammeko me ehdoin tahdoin lyhentää lasten lapsuutta esimerkiksi sillä, että he katsovat televisiosarjoja, jotka käsittelevät aikuisten maail­maa ja aikuisten asioita, Spisak kysyy.

Teksti Henna-Kaisa Ranta

Lue koko juttu Kotivinkistä 15/2011!

Kuva: Ismo (Esko Kovero), Seppo (Jarmo Koski), Lasse (Timo Jurkka) ja Ossi (Sami Sarjula) juhlivat varpajaisia (MTV3).

Onko Salkkareiden katsominen sopivaa iltapuuhaa lapsille? Mitä sinä olet mieltä?
 

Jaa